Aminosivra

Wikipedia
Jump to navigation Jump to search

Aminosivra dahje aminoháhppu leaorganalaš ovttastus mas lea sihke aminojoavku (-NH2) ja karboksylajoavku (-COOH) mat leaba laktásan seamma molekylii.

Aminosivrrat leat ollu earáláganat muhto mihtilmas lea okta aminojoavku ja okta karboksylajoavku. Aminojoavku lea básalaš ja karboksylajoavku lea suvrris. Aminosivrrat čatnasit maŋŋálagaid nuppi nubbái. 50 aminosivrrat maŋŋálagaid lea polypeptiida ja eanetgo 50 gohčodit proteiidnan. Proteiinnain sáhttet leat máŋgalogi, čuođit dahje vaikko duháhat aminosivrrat.

Olbmot dárbbašit 20 aminosivrra, ja mii máhttit hukset 11 dain. Duoid eará maid mii eat sáhte ieža hukset gohčoduvvojit vealtameahttun aminosivran. Dat leat borramušas fidnemis.

Daid lassin leat badjelaš 400 eará aminosivrra mat eai ráhkat proteiinnaid. Dain leat eará biologalaš doaimmat. Muhtun aminosivrrat doibmet vuoigŋašiin. Dálkasat šlundivuođa vuostá váikkuhit dáid aminosivrraide mat leat ovdamearkka dihte serotoniidna.

Muhtun hormonat leat peptiiddat, ovdamearkka dithe oksytosiidna. Hormona mii stivre sohkkara ávnnasmolsuma, insuliidna, lea peptiida mas leat 51 aminosivrra.

Ja dasto leat vel dahkuaminosivrrat maid laboratorias sáhttá dahkat.