Geavaheaddji:Gálaniitoluodda/Vuođđoartihkal 5
Boazodoallu lea máŋgga čuođi jagi áigi leamaš dehálaš ealáhus davvi álbmogiide, maiddái sápmelaččaide. Boazodoallu lea árvevirolaš ealáhus sámiin, Davviriikkaid eamiálbmogiin. Norggas lea lahkaásahus, ahte boazodoalloguovlluin dušše sápmelaččat sáhttet bargat boazodoalus. Boazodoalloguovllu olggobealde sáhttet earát nai boazodoalus bargat. Norggas boazodoallu lea dehálaš sámi kulturášši.
Norggas boazodoalu njuolggadusaid mearrida Reindriftsforvalting.
Geográfalaš sajáiduhttin
[rievdat | rievdat wikiteavsttain]Norggas gávdno boazodoallu maiddái Hedmárkkus. Dat lea lulimus fylka gos gávdno boazodoallu. Norgga viidodagas sullii 40 % lea boazodoalloguovlu. Ruoŧas boazodoalloguovllu leat sullii 30 % olles riikka viidodagas.
Historjá
[rievdat | rievdat wikiteavsttain]Boazodoallu Sámis álggii sihkkarit Sámi meahcástankultuvrras. Ii leat vejolaš dárkilit čoavdit, goas álggii vilda bohccuid meahcásteapmi šaddat albma boazodoallun. Kánske álggii eará guovlluin eará áiggis.
1400- ja 1500-loguin šattai boazodoallu mearkkašahtti Ruoŧa sápmelaččaide. 1600-logus lei Suomas ges vuos hui smávva boazodoallu. Norgga ja Suoma rádji giddejuvvui jagis 1852, ja Suoma ja Ruoŧa rádji ges jagi 1888. De ii lean boazodoallu Suomas nu álki, go ledje dan rádjái johtan olu riikkaid raji nalde.
Jagi áiggit boazodoalus
[rievdat | rievdat wikiteavsttain]Boazodoalus jahki lea juhkkojuvvon 8 oassái, ja nu leage Sámi álbmot gohčoduvvon "8 jagi áiggi álbmogin". Váldofárrema guhkkodat Norggas láve leat 10-500 kilomehtera.
Boazojahki álga giđđadálvet.