Njuikes sisdollui

Suoma sámiid guovddášsearvi

Dát artihkal gullá davvisámegiel Wikipedia vuođđoartihkkaliidda.
Wikipedia
(Ođđasitstivrejuvvon siiddus Finske Samers Sentralforbund)
Dán artihkkalis dáidet leat čállinmeattáhusat. Jus háliidat, de divo daid ja váldde eret dan málle. Giitu!

Suoma sámiid guovddášsearvi (SSG) (suomagillii: Suomen saamelaisten keskusjärjestö, dárogillii: Finske Samers Sentralforbund ja eaŋgalasgillii: Saami Association of Finland) ovddasta Sámiráđis Suoma sámiid.[1] Searvi vuođđuduvvui Anáris golggotmánu 5. beaivve jagis 1996. Searvvi vuođđudedje Ohcejoga sámesearvi Sámi siida, Eanodaga sámisearvi Johtti sápmelaččat ja Roavvenjárgga sámesearvi Mii.[2] Searvái leat searvan maid SámiSoster, Suoma Sámi Nuoraid searvi jagis 1998, Suoma Boazosámit ja nuortalašsearvi Saaʹmi Nueʹtt jagis 2008[3].

Searvvi ulbmilin lea čátnat oktii Suoma beale sámiid sihke ovddidit ja dorvvastit sámiid vuoigatvuođaid. Searvi doaibmá Suoma sierra sámi servviid ovttasbargoorgánan.[2]

Suoma sámiid guovddášsearvi lea okta Sámiráđi lahttoservviin. SSG:s lea njeallje ovddasteaddji Sámiráđis ja sis juohkehasaš várrelahtut.[1]

Suoma Sámiid Guovddášsearvvi stivra doaibma ain guokte jagi hávil. Skábmamánus 2010 dollojuvvon jahkečoahkkimis searvvi sáhkadoallin válljejuvvui Jouni Lukkari, várresáhkadoallin Janne Näkkäläjärvi ja eará stivralahtuin Ara Aikio, Vieno Länsman ja Anne Nuorgam.[4]

  1. a á Sámiráđđi - Suoma juogus Sámiráđi ruoktosiidu 31.5.2011
  2. a á b Roavvenjárgga sámesearvvi ruoktosiiddut, lohkojuvvon 30.5.2011.
  3. Saaʹmi Nueʹtt -searvvi doaibmamuitalusat, lohkojuvvon 30.5.2011
  4. SSG ođđa stivra válljejuvvui vahkoloahpas, YLE Sámi Radio 22.11.2010


Sámiráđi lahtut 2009-2012