Trygve Bratteli

Wikipedia
Njuike: navigašuvdna, oza
Dán artihkkalis soitet leat čállinfeaillat. Jus hálidat, de divo daid ja váldde eret dan málle. Giitu!
Dát artihkal gullá sámegiel Wikipedia vuođđoartihkkaliide.
Trygve Bratteli 1935

Trygve Martin Bratteli (riegádan 11. beaivvi ođđajagimánus 1910:s Nøtterøyas Jarlsberga ja Larvika amtas – dálá Vestfolda, jápmán 20. beaivvi skábmamánus 1984:s Oslos) lei norgalaš politihkar (Bb) ja stáhtaministtar guktii áigodagas 1971–1976.

Eallin[rievdat | edit source]

Son lei Terje Hansen Bratteli (1879–1967, earret eará suohkanbargi) ja Martha Barmen (1881–1962) bárdni. Vuođđoskuvlla maŋŋel lei son belohahkii bargguhaga ja belohahkii viisárbárdni 1926 rádjái, ja son oassálasttii fállábivdui jagiid 1926–1927. Dán áigodagas son barggai máŋga mánu ovtta guanofabrihkas Lulli-Georgia sullos Lulli Atlántas.

Son barggai snihkkenbargguiguin Vestfoldas ja Bargiid nuoraidfylkingas jagiid 1928–1933.

1924:s lei Bratteli ”Folkets Frihet” redaktevra Girkonjárggas, ja dan maŋŋel Bargiidnuoraid redaktevra, ja AUF čálli 1940:s. Son doaimmahii maiddái 1940:s čállin Bargiidbellodagas. Jagiid 1940–1942 barggai Trygve Bratteli snihkkárin Kristiansundas.

Bratteli lei ángiris vuosteháhkobargi nuppi máilmmisoađi vuolde ja válddahalai duiskkalaččaide 1942:s Kristiansundas. Son dollui Nacht und Nebel-fáŋgan konsentrašuvdnaleairrain 1943:s gitta 1945 rádjái, Sachenhausenis Oranienburggas Berlina lahka ja Natzweileris Elsassas. Son evakuerii Vilges bussiiguin njukčamánus 1945:s ja dettii dalle 47 gilo.

16. beaivvi cuoŋománus 1946:s náitalii son journalisttain Randi Helene Larsseniin (1924–2002), redaktevrra Olav Larssena (1894–1981) ja Aslaud Rustada (1892–1987) nieiddain.