Norgga vuođđoláhka

Wikipedia
Njuike: navigašuvdna, oza
Dán artihkkalis soitet leat čállinfeaillat. Jus hálidat, de divo daid ja váldde eret dan málle. Giitu!
Dát artihkal gullá sámegiel Wikipedia vuođđoartihkkaliide.

Gonagasriika Norgga Vuođđoláhka (dárogillii Kongeriket Norges Grunnlov) mearridii Riikačoakkáldat Eidsvollas Eidsvollvisttis 16. beaivve miessemánus 1814:s; 17. beaivvi miessemánus 1814:s válljejuvvui Christian Fredrik (Dánmárkku ruvdnaprinsa) gonagassan. Konstitušuvdna beaiváduvvui ja julggaštuvvui seamma beaivvi. Vuođđoláhka vuolláičállojuvvui 18. beaivve miessemánus 1814:s. Oanehis soahtama maŋŋel Ruoŧain bággejuvvui Norga uniovdnii Ruoŧain. Gonagas Christian abdiserii (celkkii eret norgga truvnnu) Mossakonvenšuvnna dihte mii čállojuvvui borgemánu 14. beaivvi, ja Stuoradiggi Vuođđolága ođasmahtii vejolášdahkkandihte uniovnna 4. beaivvi skábmamánus jagi 1814:s. Dát rievdaduvvoje go uniovdna loahpahuvvui 7. beaivvi geassemánus 1905:as- mii lei álgu ođđaáigásaš iešheanalaš Norgan.

Vuođđoláhka lea oktan luonddurievtti riektavuođđoprinsihpain Norgga stáhtavuogádagas konstitušuvnna deaŧaleamos oasit. Nicolai Wergeland čálii jagis 1814: "Vuođđoláhka Gonagasriika Norgga álgoevttohus Riikačoakkalmasas Eidsvollas jagis 1814".

Vuođđoláhka lei movttiiduvvon USA iešmearrideamijulggaštusas jagis 1776, fránska revolušuvnnas jagis 1789, Ruoŧa ráđđehusvuogis jagis 1809 ja spánska konstitušuvnnas jagis 1812, ja fápmojuohkin lei Eurohpá eanemus radikála konstitušuvdna su áiggis. Muhto unnit stivrenvuogi mielde, mii lei ovdánan Englánddas, parlamentarisma. Dovdui ahte ledje bajásčuvgenáiggi ideálat, erenoamáš Montesquieus oahpu fápmojuohkin birra. Vuođđoláhka lea alimus riektegáldu Norggas. Eará mearrádusat mat nákkastit dainna fertejit hilgojuvvot lex-superior-prinsihpa mielde. Vuođđolágas sisttisdollojit mearrádusat stádahámi-, olbmuidvuoigatvuođaid-, láhka-addifápmu|láhka-addifámolaččaid- (Stuoradiggi), doaibmanfámolaččaid (Ráđđehus) ja dupmen-fápmu|dupmen-fámolaččaid (duopmostuolut) birra. Vuođđolágadokumeanttat leat Stuoradiggearkiivva hálddus.

Vuođđolágarievdadusat[rievdat | edit source]

Stuoradiggi čađahii stuorat vuođđolágarievdadusa 20. beaivvi guovvamánus 2007as. Parlamentarisma, mii lei jahkái 1884 rájes leamaš čalatkeahttá vieruduvvonrievttalašnjuolggadus, čállojuvvui vuđđoláhkii. Viidáseappot heaittihuvvui Stuorradikki juohkin Odeldikkis ja Lágadikkis lágaáššiid meannudeamis. Lágat mearriduvvojit Stuoradikki dievasčoahkkimis. Dasalassin riikarievtteortnet rievdaduvvui nu ahte Riikariekti čoahkadus ja áššegieđahallan šattai eanet dálááigásaš ja geabbil.

Vuođđolága giella[rievdat | edit source]

Go Vuođđoláhka lea deaŧalaš govastus, ja váruhan dihte ahte teakta lea riekta, šaddet rievdadusat Vuođđolágas čállojuvvot riektačállinvuogimielde mii lea jagi 1814 čálagiela lahka. Dan áigge lea dánska giella almmolaš čálagiella Norggas, ja dárogiella dušše unnán rievdaduvvui dánskagielas ovdal riektečállinreforbma jagis 1907. Jagis 1903 Vuođđolágas čađahuvvui unnit lingvisttalaš rievdadusa muhtin sániin gos čállinvuohki lei rievdaduvvon jahkái 1814 rájes.

Buot eará rievádusaid maŋŋel leat geahččalan nu lahka go vejolaš diktit leahket 1903 giela mielde, muhto lea mielddisbuktán muhtin ártegis sániid. Dárogiel sátni "miljø" lea čállojuvvon boaresáigásaš vuogi mielde "milieu", muhto dat ođđaáigásaš mearkkašupmi sátnái ii lean dovddusin 1903as. Viidáseabbo čállojuvvojit sámiid birra "sámi álbmotčearda" ("den samiske Folkegruppe"), váikko dárogiel "samisk" sáni ii lean dábálaš atnit ovdal 1970-logus. Sihke jagi 1814:s ja jagi 1903:s livčči adnojuvvon dárogiel sátni "lappisk", jus Vuođđolágas livččii leamas mearrádusat sámiid birra, otne ii lea "lapp" sáni heivvolaš atnit.

Norgga earenoamáš giellahistorjjá geažil lea Vuođđoláhka nu earálágan go dálááigásaš riektečállimis, juoga mii ii leat várra ovttage eará riika vuođđolágain.

Olggobeal leaŋkkat[rievdat | edit source]