Isláma

Wikipedia
Njuike: navigašuvdna, oza
«Allah» (ipmil) arábiagillii

Isláma (arábagillii الإسلام) lea máilmmi nubbin stuorámus osku. Isláma oskui gullevaš olbmo gohčodit namain «muslima». Máilmmis leat badjel miljárda muslima ja isláma lea okta máilmmi johtilepmosit šaddi oskkuin. Isláma lea sihke osku ja eallinvuohki. Dat oaivvilda ahte osku gullá muslimaid beaivválaš eallimii, sii rohkadallet vihtta geardde beaivvis ja ellet muđuige sin bassi girjjiid rávvagiid mielde.

«Isláma» oaivvilda Ipmilii vuolláneami. Islámas lea dušše okta ipmil. Arábiagillii ipmil lea «Allah». Dat sátni adno dávjá go lea sáhka muslimaid ipmila birra.

Isláma álggii jagis 610 go muitaluvvo ahte Muhammed nammasaš profehta lusa bođii eŋgel. Dan maŋŋá Muhammad oinnii eanet eŋgeliid. Isláma deháleamos bassi girjjit leat Korána ja Hadith. Korána muitala Muhammeda lusa boahtán eŋgeliid muitalusaid birra. Koránas leat 114 kapihttala. Hadith fas lea girji Muhammeda eallima ja eallinvugiid birra. Dat muitala maid son lea dadjan, oahpahan ja dahkan.

Islám lea almmolaš osku Saudi-Arábias, Iranis, Irakis, Pakistanis, Indonesias, Indias, Bangladeshis, Egyptas, Durkkas, Kuwaitis, Qataris, Nigerias, Afghanistanis, Bahrainis, Ovttastuvvan Arábaemiráhtain, Jordánias, Syrias, Libyas, Somálias, Omanis, Jemenis, Algerias, Tunisias, Israelis, Marokkos, Sudanis ja Oarje-Saháras.

Vuoiŋŋalaš geatnegašvuođat[rievdat | edit source]

Muslimnisson niqabis.

Isláma oskkus leat vihtta geatnegašvuođa dahjege čuoldda.

  1. Oskkudovddastus: «Ii leat eará ipmil go Allah ja Muhammed lea su profehta.»
  2. Rohkadallan: Rohkosii gullá hui čavgadit buhtisvuohta. Ovdal rohkosa basset rituálalaččat muođuid, gieđaid ja julggiid. Sii sihkkot láktasa gieđaiguin. Vuovttat maid galget leat ráidnasat.
  3. Attusvearru: Bákkolaš ja eaktodáhtolaš addosat. Ulbmilin oahpahit olmbuide, ahte buot opmodat boahtá ipmilis. Ii oaččo menddo giddanit eatnanlaš opmodahkii, muhto galgá leat gárvvis juohkit oamistis buohkaid buorrin. Bákkolaš attusvearru lea 2,5 % dihto uhcimusmeari badjelmanni opmodagas.
  4. Fástu: Muslimaid kaleandara «Ramadan»-mánotbaji áigge fástudit beaivebadjáneamis gitta beaiveluoitimii ovtta mánotbaji áigge. Dalle ii leat lohpi borrat iige juhkat, iige návddašit maidige návddašanávdnasiid dego duhpáha. Olbmot vudjot rohkosii ja iešguorahallamii. Fástudeaddjit eai oaččo dadjat dahje jurddašit geange birra bahá. Go beaivi lea luoitán, de borrat fástobeaivvi vuosttas biepmu. Beaivet olbmot rohkadallet moskeas, johtet olgun oktan bearrašiin ja galledallet oahppásiid. Ramadan-fástu nohká stuorra ávvudeapmái, goas borret, addet skeaŋkkaid ja lihkusávaldatgoarttaid. Fástui eai oassálastte mánát eaige dat, geaidda borakeahtesvuohta sáhttá leat dearvvašvuođa dáfus várálaš.
  5. Bassivádjolusmátki: Juohke muslima ferte oktii eallimis dahkat bassivádjolusmátkki Mekkai, jos sis lea várri dán mátkkái. Jus ii leat vejolaš ieš fitnat Mekkas, omd. buozalmasvuođa geažil, de dohkke jus muhtun fuolki fitná Mekkas. Dušše muslimat luitojuvvojit Mekkai.

Allabasit[rievdat | edit source]

Korána čállojuvvon arábiagillii.

Bearjadat lea musliimmaide čoahkkananbeaivi («Yawm al-Jum'a»). Dalle juohke muslimadievdu ferte oassálastit oktasaš rohkosii, nissoniidda dat lea eaktodáhtolaš. Das lea dehálaš oskkolaš ja sosiálalaš mearkkašupmi muslimaide. Bearjadaga rohkadallat álo moskéas, jus dat lea vejolaš. Rohkosa jođiheaddji gohčoduvvo namain «imam». Son doallá ovdal rohkosa sártni («khutba»). Sártni áigge ii oktage oaččo hállat dahje bargat maidige eará go guldalit. Sártni fáddán leat áigeguovdilis áššit, korána oahpahusat, muslimaid problemat, dahje oskkoldaga njuolggadusaid čilgen.

«Id al-Fitr» lea fásttu heaitinfeasta.

«Id al-Adha» lea fas oaffarfeasta, man doallat bassivádjolusmátkki maŋŋá. Oaffarfeastta doallat dan muitun go profehta Ibrahim (Abraham) geahččaladdui ja su sihte goddit iežas gándda.

Liŋkkat[rievdat | edit source]