Giellagas-instituhtta

Wikipedia
Njuike: navigašuvdna, oza

Giellagas-instituhtta lea Oulu universitehta humanisttalaš dieđagotti sierra ovttadat, gos fállojuvvo alladási oahpahus sámegielas ja sámiid kultuvrras. Giellagas-instituhtta lea maiddái sámegiela ja sámiid kultuvrra dutkamuša guovddáš Suomas. Giellagas-instituhtta lea vuođđuduvvon jagi 2001, ja Suoma oahpahusministeriija lea mearridan dasa riikkaviidosaš vásttu ordnet ja ovddidit sámegiela ja sámiid kultuvrra alimus oahpahusa Suomas.

Historjá[rievdat | edit source]

Sámegiela ja -kultuvrra oahppoávnnas[rievdat | edit source]

Sámegiela ja kultuvrra diibmooahpahus álggii Oulu universitehtas 1960-logu loahpas suomagiela oahpuide gullojeaddji fuolkegiela kursan. Suomagiela instituhta daláš professor Pauli Saukkonen ovddidišgođii sámegiela lektora ásaheami, ja čakčat 1970 Helvi Nuorgam-Poutasuo álggahii lektora barggus. Dalle šattai vuosttaš geardde Suomas vejolažžan studeret approbatur-oahpuid sámegielas ja -kultuvrras, go dan rádjai ledje universitehtat Helssegis, Oulus ja Turkus ordnen dušše ovttaskas sámegiela kurssaid. Helssega universitehta suopmelaš-ugralaš gielaid instituhta vástidii álggus oahpahusas ja oahppogáibádusaid ráhkadeames.

Eaŋgalašgiela magisttar Tuomas Magga bargagođii lektorin Nuorgam-Poutasuo maŋŋá jagi 1972. Čuovvovaš jagi ásahuvvui oahppoávdnasii veahkkeprofessorvirgi, ja sámegiela ja -kultuvrra oahpuid sáhtii dalle joatkit cum laude -dásis. Goappašat virggit devdojedje fásta jagi 1977, go Tuomas Magga lei čađahan lisensiáhtadutkosa ja nammaduvvui lektorin ja filosofiija doavttirin nákkáhallan Pekka Sammallahti fas nammaduvvui veahkkeprofessorin.

Oahpahusa váldodeaddu Oulus lei geavatlaš gielladáiddu oahpaheames, muhto fállun ledje álo maiddái sámekultuvrra kurssat. 1970-logu beallemuttus sámegiela geavahišgohtet eatnigiellalinnjá oahpahusgiellan, ja seammás sámegiella šattai maid vehážiid mielde alladási dutkamuša giellan. Oahppomateriálaid kurssaid várás galggai ráhkadit ieš. Dat bargu goit geahppánii muhtun veardde, go oktasaš davviriikkalaš čállinvuohki váldui atnui jagi 1979 ja oahpahusas sáhtii geavahit ávkin Norgga ja Ruoŧa beale teavsttaid.

1980-logu álggus šattai vejolažžan váldit sámegiela ja -kultuvrra váldoávnnasin ja čađahit das maid laudatur-oahpuid. Oulu universitehtii ásahuvvui sámegiela ja -kultuvrra professora virgi veahkkeprofessora virggi sadjái, ja Pekka Sammallahti nammaduvvui professorin. Oahppoávdnasis barggai maid diibmooahpaheaddji jagiid 1984–1986, vuosttažettiin Toivo West ja su maŋŋá Anni-Siiri Länsman. Go Magga ja Sammallahti leigga sámegiela dutkit, sámekultuvrra oahpahus bázii eanas diibmooahpaheddjiide ja kultuvrra ámmátolbmuide, geat muhtumin dolle kurssaid ja guosselogaldallamiid.

1990-logus sámegiela vierrogiellalinnjá suddaluvai eatnigiellalinnjái ja oahpahus dollojuvvui dušše sámegillii. Dás čuovui, ahte studeanttat galge máhttit sámegiela bures jo oahpuid álggadettiin. Eará mearkkašahtti dáhpáhusat 1990-logus ledje vuosttaš magistara, Vuokko Hirvonen, válmmaštuvvan 1991 ja sámegiela assisteantta virggi ásaheapmi jagi 1995. Vuosttaš assisteantan barggai Káre Vuolab-Lohi. Maiddái kultuvraoahput ožžo lasi saji, go Oulu universitehta dáidagiid ja kulturantropologiija instituhttii vuođđuduvvui seniorassisteantta virgi fuolahit ođđa “Sámi ja davi kultuvrra ja historjjá” -siidoávdnasa oahpahusas.

Giellagas-instituhtta[rievdat | edit source]

Sámegiela ja -kultuvrra oahppoávdnasis šattai Giellagas-instituhta jagi 2001 álggus. Suoma oahpahusministeriija mearridii dasa riikkaviidosaš vásttu ordnet ja ovddidit sámegiela ja sámiid kultuvrra alimus oahpahusa Suomas. Seniorassisteanta virgi, masa filosofiija doavttir Veli-Pekka Lehtola lei válljejuvvon cuoŋománus 1999, sirdojuvvui maid Giellagas-instituhttii.

Giellagas-instituhtta lea jagi 2004 rájes leamaš Oulu universitehta humanisttalaš dieđagotti sierra ovttadat. Seamma jagi álggahuvvui sámiid kultuvrra oahpahus váldoávnnasin, ja Lehtolas šattai sámiid kultuvrra professor. Ovttas servodatdiehtagiid doavttir Anni-Siiri Länsmaniin, gii dalle barggai mearreáigásaš lektorin, soai ráhkadeigga oahppoplána sámiid kultuvrra váldooahpuide.

Dálá dilli[rievdat | edit source]

Oahpahus[rievdat | edit source]

Čavčča 2013 Giellagas-instituhtas barget guokte professora, golbma universitehtalektora, golbma universitehtaoahpaheaddji ja njeallje dutki. Instituhta hoavdan lea Anni-Siiri Länsman. Váldoávnnasin lea vejolaš studeret davvisámegiela, anárašgiela dahje sámiid kultuvrra. Daid lassin sáhttá čađahit 35 oahppočuoggá viidosaš oahpuid davvisámegielas vieris giellan ja sámegiela ávnnasoahpaheaddjiid skuvlejumi. Dál leat maid suokkardallamin vejolašvuođa fállagoahtit nuortalašgiela oahpuid čakčat 2014.

Dutkamuš[rievdat | edit source]

Jagi 1991 rájes leat Giellagas-instituhtas dahje sámegiela ja -kultuvrra oahppoávdnasis čállojuvvon lagabui 40 pro gradu -dutkamušat, golbma lisensiáhtadutkamuša ja ovcci nákkosgirjjit. Giellagasas doaibmá joatkkastudeanttaide dárkkuhuvvon doavttirskuvla, ja instituhtas lea maid iežas almmustahttinráidu, mas leat almmustuvvan ee. sátnegirjjit, lohkosat ja dutkamušat.

Giellagas-instituhtas lea ovttasbargu sihke Suoma ja olgoriikka dutkanásahusaiguin, ja dat lea jagiid mielde leamaš ordnemin iešguđetlágan semináraid ja konfereanssaid, omd. Oovtâst – Sámedutkama konfereanssa Anáris čakčamánus 2013.

Sápmelaš kultuvraarkiiva[rievdat | edit source]

Giellagas-instituhtas lea maid Sápmelaš kultuvraarkiiva, mas gávdnojit sámegiela ja sápmelaš kultuvrra guoski materiálat. Materiála lea čohkkejuvvon arkiivii 1970-logu rájes. Sápmelaš kultuvraarkiivvas ii golggotmánus 2013 leat bistevaš bargi.

Čujuhusat[rievdat | edit source]

Girjjálašvuohta[rievdat | edit source]

Geahča maid[rievdat | edit source]