Bjørnøya
Bjørnøya (davvisámegillii Guovžasuolu) lea Norgga suolu mii lea 178 km² Barentsábis, veaháš lulábealde Spitsbergena. Suolu lea oassi Svalbárddas.Hollánddalaš Willem Barents lei son gii fuomášii dan sullo 1596:s. Go ledje gáddái jođus, su olbmot deive ovtta jiekŋaguovžža mii lei vuodjame, ja danne adde sullui dán nama (hollánddagillii Beeren Eiland).
[rievdat] Historjá
1600- ja 1800-loguin bivde Bjørnøyas ja eará báikkiin Árktalaš guovlluin hvalrossaid nu garrasit ahte nohke. Ollu bivdit galbmojedje dahje nelgo jámas. Maŋŋel leat hávddiid dutkamat čájehan ahte lea ollu veahkaválddálašvuohta leamašan bivdimiin. Leat maiddái jiekŋaguovžžaid bivdán. Dasalassin leat leamašan norgga ja ruošša fállábivdu ja njuorjobivdu mearraguovlluin sullo birra. Sullos leat bázahusat fálástašuvnna maŋŋel mii doppe lei jagiin 1905-08.
Guovvamánu 9. beaivvi 1920:s mearriduvvui Svalbardtraktatena vuođul ahte Bjørnøya gullá Norgii. Dát vuolláičállin dáhpáhuvai Parisas. Stádat mat vuolláičálle ledje, earret go Norga, USA, gonagasriika Stuorabritánnia ja Irlánda, gonagasriika Dánmárku, Frankriika, gonagasriika Itália, keaisárriika Japána, gonagasriika Nederlánda ja gonagasriika Ruoŧŧa. Daid riikkaid gaskkas mat maŋŋel serve šiehtadeapmái lei earret eará Sovjet-uniovdna (vaikko sii 1944:s ledje jurddašan eará čovdosa). Eai leat dušše norgalaččat geat leat dutkan sullo, ruoŧŧelaččat leat maid čađahan geográfalaš iskosiid.
