Some Thoughts Concerning Education

Wikipedia
Njuike: navigašuvdna, oza
Dán artihkkalis soitet leat čállinfeaillat. Jus hálidat, de divo daid ja váldde eret dan málle. Giitu!
Dát lea ávžžuhuvvon artihkal.
Page reads "Some Thoughts Concerning Education. London, Printed for A. and J. Churchill, at the Black Swan in Pater-noster-row, 1693."
Some Thoughts Concerning Education (1693)

Some thoughts Concerning Education lea filosofihkkár John Locke čállán jagis 1693 almmustuvvan pedagogihkalaš publikašuvdna. Badjel jahkečuohtái dat lei buot dehálamos pedagogihkalaš bargu Englánddas. Dan jorgaledje masa juohkehaš stuorámus čállon eurohpálaš gielaide 1700-logus ja masa juohke áidna eurohpálaš pedagogihkkár Locke maŋŋá, maiddái Jean-Jacques Rousseau, lei diđolaš dan váikkuhusain.

Locke čálii esseas Essay Concerning Human Understanding (1690), ođđa teoriija máná mielas. Dan mielde dat lei tabula rasa dahje ”guoros geađgi”, nappo das eai lean vel makkárge lunddolaš jurdagat. Some thoughts concerning Education čilge mo oahpahit dán miela golmma iešguđetge metodain: dearvvaslaš rupmaša ovdáneapmái; šiega luonddu čohkiideapmái; ja dohkálaš akademalaš oahppoplána válljejupmái.

Locke čálii álgoálggus reivviid aristokráhtalaš ustibii ja dáid reivviin dasto bođii loahpas Some thoughts concerning Education. Reivviin lei goittotge stuorat váikkuhusat, dasgo Locke pedagogihkalaš prinsihpat adde nissonolbmuide ja vuolit luohká olbmuide vejolašvuođa olahit seamma luonddu iešvuođaid go bajit aristokráhtain, geaidda Locke álgoálggus lei bargamin.

Historjjálaš konteaksta[rievdat | edit source]

Dan sajis, ahte Locke livččii čállán olles álgovuolggalaš pedagogihka filosofiija, de orru ahte son dáhttul populiserii muhtin jurdagiid 1600-logu oahpporeformas ja seammás buvttii ovdan iežas jurdagiiddis. Englándalaš čállit, dego John Evelyn, John Aubrey, John Eachard ja John Milton ledje árabuš geahččalan doarjut ”sullasaš reforpmaid oahppoplánain ja -metodain”, muhto sii eai olahan seamma viidát. Miellagiddevaš lea, ahte Locke čuoččuha miehtá iežas teavsttas, ahte su bargu lea revolušuvnnalaš bargu. Dego Nathan Tarconv, gii lea čállán olles kápihttala Some thoughts concerning Education publikašuvdnii, čujuha ”Locke vuostálasta čielgasit jámma iežas ávžžuhusain ´dábálaš´, ´almmolaš´ dahje ´generála´ oahpahusa.”

Renesánssa humanisttalaš pedagogihkalaš árvvuid, mat ledje bohtan skolastihkka sadjái, eai šat atnán seammalahkái árvvus Englánddas dađi mielde, go Englánda šattai eanet gávppálažžan ja máilmmálažžan. Reformerejeaddjit, dego Locke ja maŋŋelabbos Philip Doddrridge, čuvvo Francis Bacona intellektuála árbevieru, mii hástalii klassihkalaš kultuvrralaš válddi. Sii nággejedje Cambridge ja Oxforda mearrádusaid vuostá: ”buot kandidáhtat ja studeanttat galggašedje guođđit eret sin máŋggaid čálliid, dasgo dat dagahit sierramielatvuođaid ja riidduid skuvllain ja baicce čuovvut dušše Aristotele oainnuid, sihke su doarjuid. Dan lassin sii galggašedje gažadit dušše sus ja guođđit eret buot dušši ja steriila gažademiid, mat vuostálastet dološ ja eakti filosofiija [sic].” Dan sadjái, ahte olbmot livčče gáibidan sin bártniid lohkat oppa áigge greikka- ja láhtengielat teavsttat, de ain eanet bearrašiin gáibidišgohte praktihkalaš oahpahusa iežaset bártniide. Sivvan dása lei ođđa diehtagiid, dego matematihkka ja modearna gielat morráneapmi. Vánhemat doivo ná, ahte sii ráhkkanahttet iežaset bártniid ekonomiija rievdama várás ja sii maid duođaid maid áicce ođđa máilmmi čohkiideamen sin birra.

Teaksta[rievdat | edit source]

Okta bearrašiin lei Clarke nammasaš bearaš, mii lei eret Chipleyas Somersettas. Jagis 1684 Edward Clarke jearai iežas ustibis John Lockes rávvagiid, mo bajásgeassit iežas gándda ja árbejeaddjis Edward Jr:a. Locke vástidii sutnje máŋggaid reivviin, main loahpas šattai Some Thoughts Concerning Education:a vuođđu. Muhto easka jagis 1693 Locke almmustahtii čállosa, go su ledje álggos movttiidan Clarke bearaš ja okta eará ustit, William Molynex. Lockes ii lean miella almmustahttit teavstta iežas namain, nappo son mearredii almmuhit dan anonyman.

Vaikko Locke dárkkistii ja dievasmahtii iežas barggu viđa háve ovdalgo son jámii, de son ii goittotge goassige rievdadan ”iežas oahpes ja ustitlaš vuogi čállit.” ”Láidehus” muitalii lohkkái barggu vuollegaš ruohttasiin, mat ledje ráidun almmustuvvan reivvet. Nathan Tarcova mielde, gii lea čállán ovttas olles bihttá Some Thoughts:ii rávve, ahte muđuid bargu livččii námonistán. Tarcov árvala, ahte Locke gieđahalai iežas lohkkiid su ustibin ja sii vástidedje sullasaččat.

Pedagogálaš teoriija[rievdat | edit source]

Locke stuorámus árvalusain bohtet ovdan, sihke su esseas Essay Concerning Human Understanding, ahte Some Thoughts Concerning Education. Dain guovttis lei meroštalli rolla 1700-logu oahppu teoriijas. Vuosttas lea, ahte oahppu meroštallá olbmo, dego Locke čállá čállosis álggus: ”Jáhkán, ahte sáhtán dadjat, ahte juohke ovccát olmmoš geain mii deaivvádit logi olbmos, leat šaddan dakkárin go leat iežaset oahpu dihtii. Ledje sii dal buori dahje bahá, ávkkálačča dahje eai.” Dáinna ákkain Locke nággii sihke Augustinulaš, ahte Cartesialaš olmmošoainnu vuostá. Augustinulaš olmmošoainnu mielde olmmoščearda čuovvu álgosuttu jurdaga ja Cartesialaš oainnu mielde olmmoš diehtá vuođđo logalaš čuoččuhusaid. Locke čuoččuha iežas esseas ”guoros” miela jurdaga – tabula rasa – mii dasto ”dievva” vásáhusaid bokte. Dát čuovui Plato Theatetusa, man mielde miella lea dego ”dássidis vaksá”. Vaikko Locke bealuštiige garrasit tabula rasa teoriija, de das beroškeahttá son liikká jáhkii lunddolaš taleanttaide ja oainnuide. Ovdamearkka dihte son rávvii vánhemiid oaidnit mánáid vai sii gávnnašedje mánáid lunddolaš iešvuođaid oahppat juoidá. Dasto dan maŋŋá čuovvut mánáid iežas beroštumi muhtin áššái ja movttiidahttit dan dahkama dan sajis, ahte bágget sin dahkat juoidá maid sii eai liiko dahkat – ”nappo dan dihtii ferte son čuovvut bures mánáid luonddu ja sin lunddolaš vugiid oahppat áššiid, dábálaččat váttisvuođaid čađa. Degomat makkár vuoruid sii váldet ja mat áššit dahket sis sin. Čuovvut mat leat sin lunddolaš iešvuođat ja mo daid sáhtášii buoridit ja masa dat heivešii.”

Locke nubbin dehálamos váikkuhus 1700-logu oahppo teoriijai maid bohciida su iežas teoriijas olbmo iežas birra. Son čállá: ”unna ja masa fuomáškeahtes áššiin min šiega mánnávuođain leat dehálaš ja guhkes bisti váikkuhusat.” Dat leat nu gohčoduvvon ”idéaid assosiašuvnnat” mat riegádit nuorran ja dain leat stuorat mearkkašupmi, go dain mat riegádit rávesolmmožin, dasgo dat leat – daid mearkkašupmi lea tabula rasa. Esseastis Locke álggos buktá ovdan teoriija ideaid assosiašuvnnas. Das Locke váruha ”duihmes biiggá” jáhkiheamis máná das, ahte ”stáluin ja háldiin” lea juoga dahkamuš seavdnjadasain, dasgo ”seavdnjadas buktá daid balddihahtti ideaid ja dat leat nu čavga čatnon oktii, ahte son ii birgehala vuosttažii eanet go nubbáige.”

Locke deattuhii vásáhusaid mearkkašumi miela čohkiideapmái ja su fuolla boastto ideaid assosiašuvnnain lea dagahan dan, ahte máŋggat meroštallet su teoriija mielas eanetge passiivan go aktiivan. Muhto dego Nicholas Jolley čujuha iežas láidehušas Locke filosofalaš teoriijai, ”dát lea okta miellagiddesamos boasttoáddejupmi Lockes.” Dego son ja Tarcov deattuheaba Locke čállosat leat dievva rávvagat dasa, ahte ohcat dieđu ja dasto speadjalastit dan ožžon máhcáhahkii. Iešalddis dát lei Locke váldo sisdoallu hástálettiin innatismai.

Rumaš ja miella[rievdat | edit source]

Locke rávve vánhemiid fuolalaččat dikšut mánáidis fysálaš ”dábiid” ovdal go geahččališgoahta gazzat akademálaš oahppu. Dego máŋggat oahppan olbmot leat fuobmán, de ii lean imaš, ahte oahppan fysisista, dego Locke álggahii Some Thoughts čállosa ságástallamiin máná fysálaš dárbbuin, liikká dát álkes álbmotlaš innovašuvdna lea šaddan Locke oktan bissovamos árbbiin – Oarjemáilmmi mánáid bajásgeassin manuálat lea ain dievva biepmuid ja oađđimiid laktáseaddji bajilčállagat. Vai Locke menestuvvá jáhkihit vánhemiid das, ahte sii galget bidjat návccaidis máná dearvvašvuhtii, son sitere Juvenala Satiiraid – ”jietnas miella jietnas rupmašis.” Locke nannosit jáhkii, ahte mánáid galggašii dahkat váttis áššiid vulosažžan, vai sii dasto hárjánit daidda. Ovdamearkka dihte nu, ahte go mánát leat rávásmuvvan, de sii leat hárjánan juo dasa, dasgo ”mánáid [ii galggašii] gárvvohit dahje gokčat menddo sakka lei dálvi dahje geassi” (Locke deattuhus) son ákkastallá: ”gorut gal gierdá man beare, guhan lea vuos álggu rájes hárjánan dasa.” Dasa lassin amašii mánná buohccát, de Locke árvala: ”máná julggiid galgá beaivválaččat bassat galbma čázis ja su gápmagat eai galgga jeahkat čázi ja dat galget njuoskat álo go mánná lea čázi lahkosiin” (Locke deattuhus). Locke čuoččuha, ahte juos mánáid juolggit leat hárjánan galbma čáhcái, de sii eai buohcá nurvui, juos sin julggiid ala rišiha fáhkka galbma čáhci. Dakkár rávvagat ledje oalle dábálačča (čuvvo olbmo daid dahje ii). Dát boahtá ovdan John Newbery mánáid girjjiin 1700-logu bealle muttus, mat ledje vuosttas eanemus vuovdi mánáid girjjit Englánddas. Locke rávvágat olahit viiddes fáttáid máná bajásgeassimis seaŋggaid gokčamis gitta biebmorávvágiidda ja din gitta ođđen njuolggadusaide.

Šiehku ja mearkkašupmi[rievdat | edit source]

Locke geavaha ollu návccaid Some Thoughts Concerning Education:as čilget, mo oččodit mánáide buriid šieguid. Son meroštallá šiegu ieš-gieldima ja rationalavuođa ovttastupmin: ”vai olmmoš bastá gieldit iežas ja iežas háluid, sihke iežas inklinašuvnnaid ja čuovvut dan mii lea jierbmámus, vaikko livččii miella dahkat nuppeláhkai” (Locke deattuha). Boahttevuođa šiega rávesolbmot eai galgga dušše máhttit hárjehit ieš-gieldima, muhto maiddái oaidnit jierbmás bálgá. Locke lei sihkkar, ahte mánát ledje doarvái jierbmái ja ahte vánhemiid ovddasvástádus lei rávvet sin leat ain jierbmát. Eanemus Locke jáhkii, ahte vánhemat galggašedje buot eará áššiid bajabealde geahččalit jurddašit jierbmásit mánáidis badjel. Locke deattuha jámma, ahte vierru lea dehálat go njuolggadus – mánát galggašedje ovdalot siskkáldit rationalaš jurddašanvuogi, go oahppat olggul máŋggaid mohkkás gildosiid. Nappo rationalavuohta ja vierru leat guovddážis ja dat vástidit Locke guovtti fáddáid su čállosis Essay Concerning Human Understanding:is. Locke váidála miehtá essea majoritehta rationalameahttunvuođa ja sin nákcemeahttunvuođa, dasgo sii leat hárjánan dihto vieruide, eaige máhte rievdadit dahje luohpat guhks áigásaš oskumušain. Son ii dušše geahččalan čoavdit dán váttisvuođa nu, ahte mánáit gieđahallojuvvošit rationalaš oruhiin, muhto son maid geahččalii ráhkádit bálkkášumiid ja ráŋggáštusaid sadjái stivravuogadaga, man vuođđun ledje árvvoštus ja heahpatvuohta. Locke mielas bálkkašumit, degomat njálgát, ja ráŋggáštusat, degomat huškumat, dahket mánáin hearki dovdduide ovdal go rationalalaččaid; dovddut giktalit áŋggáštusaid ovdal jierpmi. Son ákkastallá ”šlávalaš stivren dahke šlávalaš mášu” (Locke deattuha).

Lea dehálaš áddet justa dan maid Locke oaivvilda, go son rávve vánhemiid láhttet mánáiguin nu, ahte sii leat rationalaš oruhat. Locke álggos deattuha, ahte mánát ”liikojit, ahte singuin láhttejuvvo rationalaččat,” nappo vánhemiid maid galggašii láhttet singuin nu. Tarcov ákkastalla, ahte dán oainnu mielde mánáid sáhttá doallat rationalalažžan dušše dalle, go sii ieža vástidit sin áŋggáštuššii láhttet, dego rationalaš oruhat ja ahte sii leat ”motiverejuvvon dušše fal bálkkášumiin ja ráŋggáštusain” vai sii olahit dan.

Loahpalaččat Locke háliida, ahte mánát šaddet ollesolmmožin nu johtilit go vejolaš. Son ákkastalla Some Thoughts:as, ”áidna verrát máilbmái lea gokčon dieđuin, nuorra hearrásolmmái galggašii rahpat dan iežas dutkosiiguin dađi mielde go son nákce, ja mađi árát dađi buoret.” Čállosis Second Treatise on Government (1689) son čuoččuha, ahte mánáid skuvlen lea vánhemiid ovddasvástádus. Vánhemat galget doaibmat mánáide, dasgo vaikko sii máhtet jurddašit rationalaččat nuorabun, de sii eai goittotge daga nu jeavddalaččat ja nu sii leat irrationalat. Vánhemat leat geatnagáhtton oahpahit mánáidis rationala ollesolmmožin amašedje sii leat álo čatnon vánhemiidda.

Akademalaš oahppoplána[rievdat | edit source]

Locke ii čále nuge olu dihto oahppoplána birra Some Thoughts Concerning Education:is, dasgo son lea eambbo beroštuvvan jáhkihit lohkkiidis, ahte oahppus lea gažaldat šiegu ciekkaheamis, maid dálá oarjemáilmme bajásgeassit gohčodivčče kritihkalaš jurddašan dáidun. Locke seailluha, ahte vánhemat ja oahpaheaddjit galggašedje álggos oahpahit mánáid mo oahppat ja návddašit das. Son čállá, ahte bagadalli ”galggašii muittit, ahte su bargun ii leat nuge oahpahit [máná] buot dieđu, muhto ovdalotge bajásgeassit su ráhkistit ja árvvoštit dieđu, sihke stivret su rivttes bálgá ala iežas ovddideamis ja dieđus.” Muhto Locke gal cavgila vehá makkár livččii su mielas árvvolaš oahppoplána. Son fuotnu guhkes áiggi mii geavahuvvo láhtengiela oahppamii ja čuoččuha, ahte mánát galggašedje vuos oahppat čállit bures iežaset eatnigillii. Máŋggat Locke ávžžuhusain vuođđuduvvet sullasaš ávkkálašvuođa prinsihppii. Dego ovdamearkka dihte son čuoččuha, ahte mánáid galggašii oahpahit tevdnet, vai das lea ávki sin olgorihmátkkiin (vai sii sáhtet tevdnet galledan báikki), muhto divttaid ja musihka son atná duššin oahpahallat. Locke lei maid dieđalaš revolušuvnna njunnošis ja bealuštii geografiija, astronomiija ja anatomiija oahpahusa. Su oahppoplánalaš ávžžuhusat speadjalastet skolastihkkalaš humanisma nohkama ja ođđa oahppu riegádeami – ii dušše dieđalaš, muhto maid geavatlaš ámmátlaš oahppu. Locke maid evttohii, ahte ovdamearkka dihte juohkehaš (gánda) máná galggašii oahppat márkanastit. Locke pedagogihkkalaš ávžžuhusat mearkko ođđa gaskaluohkálaš eetosa, mii meroštalai boahttevaš Brittaniija 1700- ja 1800-loguin.

Luohkká[rievdat | edit source]

Go Locke čálligođii reivviid, maiguin loahpas šattašii Some Thoughts on Education, álggos muhtin aristokráhtii, muhto dat váikkuhedjege olu eanet olbmuige. Ovdamearkka dihte Locke čállá: ”Mu mielas šiehku [sic] lea vuosttas ja dehálamos attáldat, mat gullet olbmuide dahje hearrásolbmuide.” James Axtell (deattuha), guhte lea dahkan stuorámus doaimmahusbarggu Locke oahpálaš čállosiin, lea liikká čilgen, vaikko ”son čáliige unna jovkkui, de ii dat eastte dan ahte su jurdagat oahppus, eandalit váldojurdagat, eai livčče dásseárvosaččat heivvolaččat buot mánáide.” Dát lei dan áigáisaš oaidnu, dego maiddái Pierre Coste oaidnu iežas vuosttaš fránskagielat doaimmahusas jagis 1695. Coste čálii ”lea čielggas, ahte dát bargu lei oaivvilduvvon erenomážit hearrásolbmuid oahpahussii, muhto dát ii eastte, iigo dat sáhtášii leat buotlágan mánáid oahppun, gulle sii dal man beare luohkkái.”

Seammás, go lea vejolaš heivehit Locke danáigásaš vuođđo oahppoprinsihpaid buot mánáide, nugo Coste dagaige, de Locke ieš jáhkii, vaikko muhtin cealkámušat soitet leat nuppegežiid, ahte Some Thoughts livččii lean vejolaš heivehit dušše riggáide ja gaskaluohkái (dahje dego duon áigge daddjui ”gaskaárvosaš olbmot”). Dego Peter Gay čállá: ”son ii goassige jurddašan, ahte buot mánát galggašedje oahpahuvvot dahje ahte sii geat oahpahuvvojit, galggašedje oahpahuvvot sullasaččat. Locke jáhkii dassážii, go skuvlavuogádat lei rievdaduvvon, ahte priváhtta oahpaheaddji galggašii oahpahit hearrášolbmo bártni ruovttus. Geafit eai oppa máinnašuvvoge Locke girjjážis.”

Esseastis ”Essay on the poor law” Locke čujuha gefiid oahpahussii. Son váidala: ”bargoluohká mánát leat dábálaččat noađđin searvigoddái ja sii meannuduvvojit (inidleness?) nu, ahte sin bargofápmu manahuvvo álbmogii dassážii go sii leat 12 dahje 14-jahkásaččat.” Dan dihtii son evttohage, ahte juohke searvigoddái Englánddas galggašii ásahit ”bargiid skuvllaid” geafes mánáide, vai ”mánát (golmmajahkásaččat) livčče hárjánan bargat barggu”. Son hápme dáid skuvllaid ekonomiijaid nu, ahte son ákkastallá mánáid leat maiddái ávkin searvigoddái, muhto maid seammás mánát ožžot buori bargomorála.

Sohkabealli[rievdat | edit source]

Locke ustit Samuel Clarke jearai Lockes, ahte mo bajásgeassit iežas gándda. Locke vástidii sutnje Some Thoughts Concerning Education čállosis, man ”vuođđoulbmilin”, dego Locke čállá teavstta álggus lei, ”mo bajásgeassit nuorra hearrásalbmá su mánnávuođa rájes”. Dát oahppu ”ii heive nu bures nieiddaide, dasgo sohkabeliid erohusat gáibidit earálágan bajásgeassima, iige dan leat nu álki earuhit” (Locke deattuhus). Dán bálgá mielde Lockei oahppu lei fundamentálaččat seamma sihke almmáiolbmuide, ahte nissonolbmuide – ledje gávdnomis dušše smávva čielga erohusat nissonolbmuide. Dán dulkojumi doarju reivve man son čálii Mrs. Clarkei jagis 1685 mas son čálii ”dasgo mun in earut du mielas sohkabeliid gaskasaš erohusaid . . . duohtavuhtii, šiehkui ja jegolašvuhtii, mun jáhkán bures, ahte ii mihkkige leat rievdan das mii [čállon bártnái].” Martin Simons čujuha, ahte Locke ”evttohii, sihke njuolgga ja eahpenjuolgga, ahte bártniid oahppu galggašii čuovvut muhtin fihtolaš alit luohkkáid nieiddaid oahppu”. Dan sajis, ahte bártnit livčče skuvllain mat eai válddášedje vuhtii sin ovttaskas dárbbuid ja oahpahivččii unnán árvvu. Locke ákkástalla, ahte bártnit galggášedje maid oahpahuvvot ruovttus dego nieiddat ”sii galggašedje oahppat ávkkálaš ja dárbbaslaš dállodoallodáidduid.” Dego su áigásáš Mary Astell Locke jáhkii, ahte nissonolbmot sáhtášedje leat ja galggašedjege oahpahuvvot rationálalažžan ja šigolažžan.

Muhto Locke ávžžuha máŋggaid smávva ”ráddjehusaid” mat laktasit nissonolbmo rupmaša gieđahallamii. Su mielas eanemus mearkašahtti bagadallan nissonolbmo olggosoidnui: ”Muhto dasgo din nieiddain lea dárbu váldit vuhtii maiddái čábbodaga nu bures go dearvvašvuohta addá dasa vejolašvuođa, nappo dás fertejit leat muhtin ráddjehusat . . . sii galggašedje suddjet iežaset liiki beaivesuotnjariid vuostá, eanadilit dalle go dat leat duođaid báhkka ja bastilis.” Vaikko Locke cealkámušas boahtá ovdan, ahte son attašii stuorát árvvu nissonolbmuid čábbodahkii go almmáiolbmui čábbodahkii, de ii lean dat goassige julggaštuvvon. Liikká dánáigásaš lohkkiin lei vejolaš dahkat iežaset oainnuid ”iešguđetgelágan gieđahallamii” mat laktasedje nieiddaide ja gánddaide, juos matge. Dasa lassin, veardidettiin eará pedagogihkkálaš teoriijaide, dego dat mat gávdnojit eanemus vuvdon láhtten girjjis The Whole Duty of a Woman (1696), mii lei nisson guoibmin The Whole Duty of Man (1657), ja Rousseau´a Emile (1762), main goappašiin evttohedje ollásit eará oahppo prográmmaid nissonolbmuide, de Locke Some Thoughts orru leamen eanet dásseárvosaš.

Vuostáiváldin ja árbi[rievdat | edit source]

Rousseau´a Emile (1762) lassin, maid Locke Some Thoughts Concerning Education lei okta 1700-logu vuođđoteavsttain oahppo teoriijas. Británniijas gehččui dábálažžan gieđahallat fáttá áššiid dan vuođul. Dán dihtii muhtin kritihkkarat oidnet, ahte Some Thoughts Concerning Education:as livččii lean eanet váikkuhus go Locke nuppi esseas Essay Concerning Human Understanding. Muhtin eará Locke áiggálaččat, dego 1600-logu duiskkalaš filosofa ja matematihkar Gottfried Leibniz jáhkii maid nu. Leibniz čuoččuhii, ahte Some Thoughts vuittii juoba Essay:a dan váikkuhus Eurohpálaš servodahkii.

Locke Some Thoughts Concerning Education vuvddii duođaid bures. Dušše 1700-logus Some Thoughts almmuhuvvui goittoge 53 eará veršuvnna: 25 eaŋgas-, 16 fránska-, guhtta italia-, golbma duiskka-, guokte hollándda- ja okta ruoŧagielat. Das maid čállui románain, dego Samuel Richardsona Pamela:s (1740-1). Dat hápmii maid olu mánáid girjjálašvuođa teorehtalaš vuođu, eandalit vuosttaš bures menestuvvan čálli, John Newbery. James Secorda, 1700-logu čuvgejuvvon almmái, mielde Newbery geavahii Locke oahpuid rávvagiid vuoigadahttin dihte ođđa šáŋŋera – mánáid girjjálašvuođa. Locke dohkkeheapmi dáhkidii šáŋŋera boahttevuođa.

1700-logu loahpas Locke váikkuhus oahppus jurdagiid lei viidát dieđus. Jagis 1772 James Whitchurch čálii esseastis Essay Upon Education, ahte Locke lei ”čálli geasa čuvgejuvvon olbmot galge álo leat velggolačča ja gean nama ii oaččo goassige dadjat suollemas gutni hága. Su ákkát ledje fámolaš jurdagiid bohtosat, čavga gažadeapmi, čielga ja bastilis bohtosat. Nuge earálágan čállitge dego Sarah Trimmer, su áigodatčállagis The Guardian of Education (1802–6), ja Maria Edgeworth dutkosis oahppus man son čálii ovttas áhčiinis Practical Education (1798), dorvvastedje Locke jurdagiidda. Juoba Rousseau:a dovddastii iežas vealggi Lockei seammás go son nággii Locke guovddaš ákká vuostá, man mielde mánát ledje rationálaččat ja dain berrii láhttet nu.

John Cleverley ja D. C. Phillips guovttos bidjaba Locke Some Thoughts Concerning Education dakkar oahppo árbevieru áigodahkii, goas nannejuvvui ”birassuodjaleami” jurdda. Lagaš jagiin Locke barggu almmuheami maŋŋá Etienne Bonnot de Condillac ja Claude Adrien Helvétius áŋgirit ohppaiga, ahte olbmuid jurdagat jurdagat molsašuvve sin vásáhusaid ja oahppu bokte. Mánáid oahpaheapmi áicágiid bokte leavai johtilit miehtá Eurohpá. Šveicas Johan Heinrich Pestalozzi hutkkai Locke teoriijaid vuođul ”objeakta oahppodiimmuid”. Dát diimmut adde oahpiide vejolašvuođa vuodjut dihto áššái, mii movttiidahtii sin geavahit buot sin áiccuid ja oahpaheaddji ávžžuhii dasto govviidit dan dárkilit sániiguin. Objeakta diimmut geavahuvvojedje miehtá Eurohpá ja Amerihká 1700- ja 1800-loguin. Hárjeheaddjiid mielde ”juos dat ledje bures lágiduvvon, de oahppit máhte buorebut áicat ja fuobmát, sihke lashii sin sátneráju jurdagiid ja sii máhte buorebut buktit ovdan daid, nappo ná sii vurkejedje materiála jurddašeapmái ja maiddái ráhkkánahtii sin váddásot oahpuide.”

Dát oahpahan vuogit ledje maid guovddášis Maria Montessori metodain 1900-logus. Cleverley ja Phillips mielde tv-ráidu Sesame Street vuođđuda maid ”Locke navdosiidda – dan ulbmilin lea leamašan addit unnitoasát mánáide, erenomážit sis gávpogiin, vuođđo jurdagiid ja vásáhusaid masa sin biras ii dábálaččat atte vejolašvuođa.” 1900-logu lea hálddašan máŋggaláhkai, dego dát čállit čujuhit, ”luonddu ja divššu” nákkáhallan, dego fas Locke jahkečuohti ii lean. Locke optimisttalaš ”birassuodjaleapmi”, dego dohkálaš su teavsttas, ii leat šat dušše morálaš ášši – dat lea maiddái dieđalaš ášši.

Geahča maid[rievdat | edit source]

Philosophy of education Of the Conduct of the Understanding

Nohtat[rievdat | edit source]