Rwanda álbmotgoddin

Rwanda álbmotgoddin lea jagis 1994 Rwandas dáhpáhuvvan joavkogoddin, mas máŋggat ekstremahutujoavkkut, earet eará Interahamwe (dahje Interhamwe), godde čuođi beaivve áigge sullii 800 000 tutsa ja mášolaš hutu.

Earet eará kolonialismma áigge riegadán etnihkalaš sierramielatvuođat álggahedje presideantta Juvénal Habyarimana girdimášena vulosbáhččima maŋŋá issoras stuorra álbmotgoddima, mii bistii sullii čuođi beaivve. Álmmotlaččat navdo, ahte vulosbáhččit ledje soahteveaga hutu-ekstremistat, geat figge eastit ráđđádallamiid, mat guske riikka válddi juohkimiid. Ovttastuvvan našuvnnat (ON), Frankriikka stáhta njunnožat ja máŋggat earát reagerejedje aivve menddo maŋŋit Ruanda álbmotgoddimiid. Hutujoavkkuid časkkii viimmat suoidnemánus jagis 1994 Ruanda áhčieatnanlaš soahtešillju (RPF), mas ledje tutsastuibmejeaddjit njunnožis, ja bissehii álbmotgoddima. Badjel guokte miljon hutu balle mávssahemiin ja báhtáredje eatnamis. Stuorámus oassi báhtáreaddjiin máhce ruoktoset jagi 1996 loahpa rádjái. Hutut, geat báhtáredje Zairei, dálá Kongo demokráhtalaš dásseváldi, váikkuhedje Kongo soađi buollámii jagis 1996.

Álbmotgoddima duogažat

Rwandas, dego maiddái dan ránnjáriikkas Burundis, ásset golbma eará álbmoga: guovllu eamiálbmogin atno twa-čearda, geat leat dán áigge unnán, buot olbmuin sullii okta proseantta. Álbmogis stuorámus oassi leat hutut ja tutsat, geat bohte moadde duhát jagi áigi banduid álbmotvádjoleami áigge. Hutut ja tutsat hállet seamma giella, sin kultuvrrat leat oalle muddui seammaláganat, iige sin sáhte geavadis earuhit iežas etnihkálaš joavkkun – ovdalotge sáhtá hállát luohkká- dahje kásttaerohusain. Hutut leat árbevirolaččat leamašan boanddat ja tutsat fas šibitdoallit. Dasgo šibihat ledje divrasot go eana, gulle tutsat Rwanda ekonomalaš elihttai. Hutu ja tutsa joavkkuid eai lean álgoálggus bissovaččat, muhto geaffuma dahje rigguma bokte olbmot sáhte gullat joavkkus nubbái. Ovdal koloniasttalašválddi Rwanda lei iehčanas gonagasgoddi, man hálddašii tutsagonagas.

Okta vuosttas eurohpálaččain, gii mátkkoštii Rwanda lagašguovlluin lei Británnia soahteveaga kapteainna John Hanning Speke, gii finai Karagwegas, dálá Tansanias, ozadettiin Niili-joga álgogierragiid. Jagis 1863 almmustahtton mátkegirjjistis Journal of the Discovery of the Source of the Nile son buvttii ovdan dalá čeardaoahppalaš oainnu, man mielde tutsat gullet alimus kásttii ja leat álgoálggus haamilaš čearda Etiohpias, go fas hutut gullet čáhppes Afrihkka vuolit bantučearddaide. Speke ”haamilaš teoriijas” bođii jođánit álmmotlaččat dohkkehuvvon duohtavuohta, mii hábmii boahttevaš koloniasttalaš isidii hálddášeami ja politihkka.

Kolonialisttalašválddi áigi

Rwanda koloniserejuvvui jagis 1885, go dat ovttas ránnjáriikkas Burundain laktojuvvi oassin Duiskka Nuortta-Afrihka. Vuosttas máilbmesoađi maŋŋá dat sirdašuvai Belgia vulosažžan. Belgilaččat jotke duiskalaččaid politihkka, mas tutsat ja hutut ledje juhkkon ”bajit” ja ”vuolit” čeardan; dán hálddášanmálle sáhtášii govvidit ”duppálkolonialisman”. Kolonialisttat hálddášedje iežaset ráhkádan ja doarjun tutsaelithtta, geat fas hálddášedje eanas oasi hutuin. Jagiin 1933–1934 belgilaččat rehkenaste riikka olbmuid. Dan áigge rwandalaččaide dahkkui ”etnihkkalaš” persovdnakoarta, mainna olbmot earuhuvvojedje bissovaččat tutsaide (14%), hutuidda (85%) ja twaidda (1%). Persovnnakoarttat dagahedje joavkkus nubbái sirdaseami veadjetmeahttumin ja nu attii belgilaččaide vejolašvuođa ovddidit apartheid hálddášanvuogadaga, man ledje ásáhan. Katolalaš skuvllat, mat gulle belgialaččaide, vealehedje hutuoahppiid ja geavadis tutsain lei monopola hálddašan- ja politihkkalašvirggiide. Ivdnámus geavat maid koloniasttat dahke lei bággobárgovuogadat, mas máŋggat hutut barge iešguđetge plantasain ja geaidnohuksenguovlluin, nu ahte sin gohce tutsabargonjunnožat. Muitaluvvo, ahte muhtin belgialaš eversta lei gohččon bargonjunnoža: ”Don spižat hutuid, dahje muđuid mii spihččet du.”

Iehčanasvuođa guvlui

Nuppi máilbmesoađi maŋŋá koloniariikkat oččodisgohte iehčanasvuođaid ja ON:a láidehusas Belgia molssui báifáhkka iežas politihkka: dat álggii doarjut hutu eanetlogu ja movttidit politihkalaš rievdama riikkas. Politihkas rievdamii váikkuhii nuppe dáfus Belgia hállu seailluhit guovllu iežas váikkuhanválddi vulosažžan maiddái boahttevaš iehčanavuođa áigge, muhto belgialaččat maiddái ávaštedje, ahte hutu eanetlohku šaddá riikka njunnožiid. Njukčamánus 1957 joavku hutu-intellektuellat almmuhedje Hutumanifestan dovdon álmmotlašjulggaštusa, mas sii gáibidedje tutsaid oaguheami riikkas dainnna ákkáin, mii vuođđuduvai haamilas myhtai, ahte sii leat olggobeale boahtan vuolušteaddjit. Julggaštusas vuostalasttui eandallii etnihkkalaš persovnnakoarttain luohpama, vai hutu-eanetlohku sáhtášii šaddat njunnožiid. Vaikko maiddái mášolot jienat gullojedje, de riegadišgohte jođánit ođđa ekstremahutubellodagat olu ovdal belgialaččaid almmuhdje válggáid.

Gitaraman eanagottis golggotmánu 1. jagis 1959 joavku politihkalaš tutsaaktivisttat cábme Dominique Mbonyumutwa-nammasaš hutunjunnoža. Ođas leavai dego buollidolla birra riikka ja vahku siste dáhpáhusas hutujovkkožat mávssahedje ja cábme tutsanjunnožiid ja bolde tutsaid ruovttuid almma, ahte Belgia koloniasoahteveaga kommandánta eversta Guy Longiesta dagai maidige. Longiest almmuhii tutsaid ruovttuid ain buoledettiin, ahte ”soahteveaga fertii váljet iežas beali”. Son lágidii válderihpama, mas tutsanjunnožat rievdaduvvojedje hutuin. Gielddaválggáid mat dollojedje jagis 1960 hehttejedje issoras leabuhisvuođat, main jienastusbáikkiid gohce hutut. Hutuid beastinbellodat parmehutu oaččui badjel 70 proseantta jienastemiin, ja oktiibuot hutubellodagat ledje sullii 90 proseantta. Čuovvovas jagi ON:a lágidii parlamentalašválggaid, mas parmehutu oaččui 77,7 proseantta jienastemiin. Bissovaš leabuhisvuođaid geažil juo badjel 20000 tutsa ledje báhtáran ránnjáriikkaide jagi 1960 loahpa rádjái.

Ođđajagimánu vuosttas beaivve jagis 1961 belgialaččat čoahkkanedje ovttas Rwanda ođđa hutunjunnožiiguin čoahkkimiid, mas Rwanda gonagasgoddi formálalaččat heaittihuvvui ja riika julggaštahttui dásseváldin. Vaikko riikka vuosttas gaskabottosaš hálddahussii gulle formálalaččat hutut ja tutsat, almmuhii ON:a komišuvdna iežas raporttas, ahte riikii lei dahkkon ”diktatuvrna mii vuođđuduvai ovtta čerdii, mii dušše rievdadii ovtta soardinválddi nuppiin”. Belgialaččat eai goittotge dahkan áššái maidige ja Rwandai mieđihuvvui dievas iehčanasvuohta jagis 1962.

Iehčanasvuohta

Hutuid diktatuvra čiehkkádii demokrahtlaš eanetlohkuváldin, ja parmehutu njunnožiin bođii girječálli V.S. Naipaula nammadeami mielde ”áddestallanalbmát”: ovddeš stuibmenjunnožat, geat gearddhuhit buot boastuvuođaid dan maŋŋá, go leat beassan váldái. Riikka vuosttas presideanttan válljejuvvui Grégoire Kayibanda. Burundai báhtáran tutsat mearrededje fargga álggáhit vuostálastima mas sii geavahedje vearjjuid, ja juovlamánu 21. beaivve 1963 sullii 200 tutsabáhtáreaddji, geain ledje dávgebissut ja ruovttus dahkkon dollavearrjut, rasttildedje Rwanda rájá. Sii godde rájá soalddátleairras, mii lei rájá lahkosiin, njeallje soalddáha ja suoladedje máŋggaid vearjjuid ja vihta meahccebiilla. Falleheami lei heivvolaš dahkuággá Máttá-Rwanda leanahearrai André Nkramugabai, gii verjii sáittiin ja šluppohiin jovkkožiid, geat godde jándora áigge guovllus 5000 tutsa. Fargga váidnu leavai olles riikii ja parmehutu bijai giddagassii ja gottii gilvohalli bellodagaid njunnožiid nu, ahte Rwandas lei jođánit dušše okta bellodat. Guovtte mánus badjel 10000 olbmo jápme ja 300000 báhtáredje ránnjáriikkaide. Belgialaš offisearat geat ain ledje riikkas čuvvo joavkogoddima bálddas. Brihttálaš filosofa sir Bertrand Russell dajái Rwanda dáhpáhusaid leamaš ”vearrámus ja systemahtalamos joavkogoddin, dasto juvddálaččaid duššadeami maŋŋá”.

Jagi 1969 válggaid maŋŋá presideantta Kayibanda oaččui vel joatkit virggis goalmmat baji, ja parmehutubellodat válddii fas háldui riikka parlamentta. Rwanda vuođđoláhka ii livčče diktán Kayibanda šaddat evttohassan njealljat válgabadjái, muhto son rievdadii vuođđolága parlamentta eanetlogu vehkiin. Seammas maiddái dorvvastuvvui válddi seailun boahttevuođas Kayibandai gullevaš máttá- ja gaskarwandalaš hutuin. Hutut geat ledje riikka davviosiin eret ja ledje ožžon váikkuhanválddi riikka soahteveagas, vašuhedje vuođđolága rievdadeamis ja ráhkkánišgohte válddigomiheapmái.

Habyarimana oažžu válddi

Rwanda soahteveahka válddii válddi suoidnemánu 5. beaivve 1973 ja nammadii riikii soalddáthálddahusa, man njunnožin bođii generála Juvénal Habyarimana. Soalddátdiggi dubmii presideantta Kayibanda ja čieža hálddáhusa ministeara jápmit. Habyarimanas bođii Rwanda ođđa presideantta. Válderihpama nuppi jahkebeaivve Habyarimana almmuhii, ahte riikii lei ásahuvvon ođđa bellodat, masa juohkehaš rwandalačča galggai searvat: Našunála válderihpanlihkadusa ovdáneami beales (MRND). Bellodaga ulbmilin lei ”guovllosaš ja etnihkalaš vaššimielaid eret váldin, sihke dálonguovllu ovddideapmi”. MRND lážii dálonguvlui bargoservožiid ja riegadahttii fas ođđasit kolonialisttalaš áiggi bákkolaš bargobálvalan árbevieru. Bargobálvalanjoavkkut dahke jeavddalaččat vahkkosaš nuvttá bargobálvalusa, ovdamearkka dihte Rwanda mearihis čomaid rievdadeami viljálaneanan dahje gilvit vuovddi boaldinmuoraid várás. Galbma soađi gamus Rwanda oaččui ollu doarjaga oarjeriikkain. Ovddeš koloniariika Belgia attii riikii ovddidanveahkki oassin riika govttolaš stáđis politihkkalaš dili dihtii. Franriika attii Rwandai soahteveahkki nannendihte ođđakolonialaš sajádaga fránskagielat Afrihka riikkaid, la Francophonia birrasis.

Tragediija guvlui

Berliina muvrra gahččama áigge Rwanda loktaneaddji oppisišuvdna, mii lei nanosmuvvan 1980-logu ekonomalaš váttisvuođaid geažil, lobbe- ja gáididisgođii oarjeriikkain demokráhtalaš ođastusaid ovddidanruđaid ovddas, mat ledje juo 60 proseantta riika bušeahttas. Ádjás ráđđádallamiid ja hálešdettiin Fránkriikka presideantta François Mitterrandain Habyarimana almmuhii báifáhkka jagis 1990, ahte riikii lei áigi ásáhit máŋgábellodatvuogadat. Habyarimana váldodoarjojoavku, rikkis ja váikkuhanváldát hutunjunnožat riikka davveosiin nappo akazu (unna latnja) goittotge vuostalastii rievdadeami. Seammas go Habyarimana álmmotlaččat julggaštii ođđa rabasvuođa, akazu organiseren stáhtaterror riikkas šattai nanabun dan geahččalettiin sihkkarastit nannet iežas stáhtusa ja duššadit riika ihcci opposišuvnna. Dilli rahtasii oalat, go viimmat golggotmánu vuosttas beaivve stuibmejoavku, mii gohčodii iežas Rwanda áhčieatnanlaš soahtešiljun (RPF) ja mas ledje eanaš Ugandai báhtáran tutsain, rasttildii Uganda ja Rwanda gaskasaš rájá.

Árvvostallui, ahte RPF:s ledje falleheami álggus 3000–4000 bures skuvlejuvvon soalddáha. Golbma beaivve falleheami maŋŋá oaivegávpogis Kigalis gullojedje báhčáleamit. Čuovvovaš beaivve radios dieđihedje, ahte hálddáhusa joavkkut ledje bissehan stuibmejeaddjiid geahččalusa váldit oaivegávpoga. Duohtavuođas gávpogis eai lean oppanassiige stuibmejeaddjijoavkkut, muhto dieđáhusa ulbmilin lei várra stuorádallat várá ja nu sivahit hálddášeaddji hutujoavkkuid das, ahte sii eai geahččal oččodit demokratiija. Riikka ideologiija mielde politihkka ja identitehtta ledje seamma ášši, ja fargga buot tutsat dieđihuvvojedje RPF:a doarjun ja kakkerláhkan. Habyarimana doarjut áigo ráhkádit riikkii sispolitihkkalaš kaaosa, mii dagai vejolažžan ”siskkaldas vašalaččaid” likviderema. Logi beaivve RPF:a falleheami maŋŋá Kibilira gili báikkálaš njunnošat almmuhedje hutuide, ahte sin vahkkosaš bargobálvalus sisttisdoalašii tutsaid goddima. Njuovvan bistii golbma beaivve, man áigge lávlu ja rumbuid časki hutut godde 350 tutsa ja oaguhedje 3000 eret sin ruovttuin.

Fránkriika presideanta Mitterrand girddii ustibis Habyarimana veahkkin, go Rwanda soahteveaga (Forces Armées Rwandaises, FAR) joavkkut ledje gillán vuosttas dáhpáid RPF:a vuostá, ja sáddii čuđii lossadit verjejuvvon fránkriikalaš seaivvajeagara soahtat ovttas FAR:ain. Maiddái Belgia ja Zaire (dálá Kongo demokrahtalaš dásseváldi) sáddejedje joavkkuid hálddáhusa veahkkin stuibmejeaddjiid vuostá. Belgialaš joavkkut geassadedje goittotge jođánit riikkas, ja Zaire soahteveaga suoladeamit ja rohčoseamit šadde nu stuorrá váttisvuohtan, ahte Rwanda hálddáhus dáhtui joavkkuid vuolgit eret. Fránkriikalaš joavkkuid vehkiin Habyarimana sáhtii almmuhit, ahte RPF:a lea vuitton. Duohtavuođas dat goittoge geassadii oarjjás, ásáhii ođđa doarjjabáikki Virunga-dollaváriid vilttiide ja jotkii doppe ođđa rekruhttaid skuvlejeami, mat bohte joavkkuide dássidis rávdnjin.

Guhká vurdon rievdadeapmi máŋgábellodatvuogadaga guvlui álggii geassit jagis 1991. MRDN-bellodat ja Habyarimana doarjut geahččaledje seailluhit iežaset stáhtusa ja ásáhedje máŋggaid ođđa bellodagaid, mat geavadis ledje MRDN:a organisašuvnnat dušše eará namain. Dušše ovtta opposišuvnna bellodagas ledje eanetlohkun tutsat, eará bellodagain ledje mášolaš, ođastusmielat ja ekstremahutut, mat fargga polariserejedje álbmoga ain eanet. Sii rievdadedje politihka dan guvlui, mas lei gažaldat dušše hutuid iešsuodjaleamis tutsaid stuorraválddi vuostá. Froduald Karamira, MDR-bellodaga várresátnejođiheaddji, namahišgođii fargga dáid lihkadusaid oktasaš namain hutuváldi.

Duohtavuođas "hutu power" lei dušše slogan, mii loktii hutuid oktiigullevašvuođa dovddu RPF:a falleheami geažil, iige dan nammasaš organisašuvdna lean goassige leahkimin.

Hutuválddi loktaneapmi

Rwandas julggaštišgohte suoli jagis 1990 Kangura (”morraneapmi”) nammasaš bláđi, man doaimmahii hálddáhus. Das gáibiduvvui, ahte buot hutut galget doarjut presideantta tutsaid vuostálas dáistaleamis ja das ”árvvoštallui” Habyarimana menddo láivves doaimmain. Bláđđi maid julggaštii ”duođastusaid” RPF:a oasis dološ suollemasjutnii, man vehkiin tutsat livčče geahččalan fas beassat váldái, sihke listuid álmmotlaš lágádusaide ”njáhkan” tutsain ja sin hutuvehkiin. Bláđi beakkámus artihkal, Hutuid logi báhkkoma, almmustuvai jagis 1990, mii geardduhii John Hanning Speke badjel čuođi jagi boaris jurdagiid tutsaid haamilaš ruohttasiin. Das ledje maiddái rasisttalaš ávžžuhusat, dego ii ovttage hutuid sáhte luohttit ja ahte sin ”...áidna ulbmil lea iežas etnihkalaš joavku stuorraváldi”. Hutuid ávžžuhedje ”searvat oktii oktasaš tutsavašalačča vuostá dáistáleamis”. Gávccát ja beakkámus báhkkon: ”Hutut galget heaittit šallošeamis tutsaid”. Hutuid logi báhkkoma šattai hui beakkánin, ja dan lohke álmmotlaččat earet eará politihkalaš dilálašvuođain.

Jagi 1991 válggáid maŋŋá bellodagat, mat ovddastedje hutuválddi ráhkánišgohte soahttái nu, ahte hohkagohte vearrjuid ja skuvlegohte nuorra beallesoalddát joavkkuid. Okta vuosttas joavkkuin, mii verjejuvvui lei Interhamwe (”sii, geat čužžot ovttas”) dahje (”sii, geat fallehit ovttas”). Joavkku ruohttasat ledje MRND:a joavkkuin, mat ledje geatnegahtton bálvalit barggu bokte, 1960-logus ja 1980-logu áigge das dahkkui bellodaga nuoraid organisašuvdna. Interhamwe bokte akazu doarjjui earet eará spábbačiekčanservviid, main nuoraid hohkahedje bellodaga birrasiid. Nuoraid, geat ledje gártan bargguheapmen ekonomalaš váttisvuođaid geažil ja geat ledje olgguštuvvan, lei buoremus rekryteret.

Interhamwe álggii vuosttas háve duođas doaibmat njukčamánus 1992, go Rwanda riikaradio dieđihii, ahte dat lea gávdnan duođaštusaid tutsaid áigumušain hutuid joavkogoddimis. ”Ovddalgihtii eastin iešbealuštan operašuvnnas” Interhamwe gottii golmma beaivvis 300 tutsa Bugesera guovllus. Sullasaš veahkaváldálašvuođat bohte ovdan maiddái eará guovlluin riikkas. Ovdal joavkogoddimiid riika ovddasteaddjiin ja báikkálaš njunnošiin lei dáhpin lágidit politihkalaš joavkočoahkkimiid, main tutsat govviduvvojedje demonan oktan buot čorvviin ja seibbiin. Sii maid mearrededje goddit tutsaid ovttalagan ”bargobálvalussan” riikii. Báikkálaš njunnošiide lei maiddái ávki ekonomalaččat terroras, dasgo sii dábálaččat duoguštedje oaffariid eatnamiid ja opmodaga.

Arusha ráfišiehtadus

RPF ja hálddáhus ledje jagis 1991 rájes geahččalan ráđđádallat ráfi, muhtumin dain leige dáistálanboddu. Presideanta Habyarimana vuolláičálii viimmat stuibmejeaddjiin ráfišiehtadusa borgemánu 4. beaivve jagis 1993 Tansaniija Arushas. Das lei šihtton Rwanda boahttevaš soahteveagas ja sirdásánáigodaga hálddáhusas, das lei maiddái lohpiduvvon sidjiidda geat ledje báhtáran ránnjáriikaide máhcát ruovttoluotta. Šiehtadussii gulai maid ON:a ráfidorvvastanjoavkkuid UNAMIR:a sajaidahttin Rwandai dassážiigo dilli lei fas ráfon.

RPF:a soalddátlaš stuorrun ja riikkaidgaskasaš deaddu eai guođđan Habyarimanai eará molssaeavttuid, go vuolláičállit šiehtadusa, váikko son dagaige seamma politihkkálaš iešsorbmema. Hutufámu njunnošat sivahedje presideantta dakkaviđe beahttimis iežas riika. Kangura čuoččuhii, ahte UNAMIR:a bargun lei dušše tutsaid lokten váldái, muhto dat muittuhii seammas, ahte ráfidorvvasteaddjit ledje dábálaččat behtolačča ja nu sii eai barggašedjege maidige vejolaš veahkaváldálašvuođaide.

Presideanta Habyarimana lei boahtemin čoahkkimis Tansanias, masa ledje oassalastan joavku ránjjáriikaid njunnošat. Su girdimášen lei seaivumin Kigala girdihámmánii, go fránkriikalaš Milan-rakeahtta báhččui dovdameahttun báikkis ja deaivvái mášenii. Mášen beaškkehii oalat ja buohkat geat ledje das jápme, maid Burunda ođđa presideanta Cyprien Ntaryamira. Rwanda riikaradio sivahii čuovvovaš iđit RPF:a ja UNAMIR-joavkkuid presideantta čiegusgoddimis. Akazu ja hutuorganisašuvnnat álggahedje guhká plánejuvvon ja systemáhtalaš álbmotgoddima.

Habyariamana čiegusgoddiid dieđe sihkkarit, muhto álmmotlaččat lea árvaluvvon, ahte dan livččii dahkan presideantta suodjalanjoavkkuid ekstremahutut, geaid livččii stivrren akazu. Nubbi vejolašvuohta bođii ovdan jagis 2000, go golbma RPF:a tutsalahttu almmuhedje ON:ii, ahte sii livčče gullan RPF:a elihttajovkkui, mii livččii goddán presideantta. Dagu motiivan livččii lean Rwanda dálá presideanta, dalá RPF kommeandántta Paul Kagame oainnut das, ahte ráfi oččodan proseassa lei menddo hiđis. Loahpalaš duohtavuohta ii leat jáhkkimis goassige boađe dihtui.

Álbmotgoddin

Cuoŋománu guđat beaivve eahkeda ieš iežas nammadan ”nationála kriisakomitejiia”, mas ledje eanaš alla offisearat, doalai čoahkkima UNAMIR-joavkkuid kommeandántta Roméo Dallairen, sihke ON:a váldočálli erenomaš áirrasin Jacques Roger Booh-Boohain. Komitejiia dáhkidii, ahte dat joatka Arusha-proseassa, muhto go čoahkkin nogai gaskaija áigge, de Kigal lei juo dievvan soalddáhiin ja Interahamwe lahtuin, geaidda ledje addon istut geaid sii galget goddit. Akazu vuosttas ulbmil lei likvideret jođánit hutuopposišuvnna njunnošiid, earet eará oaiveministtar Agathe Uwiligiyimana, gean visti lei birastahtton iđitroađi áigge. Liikká, vaikko UNAMIR-joavkkut bohte dohko, de Uwiligiyima geahččalii báhtárit iežas šáttogárddis bokte, muhto su báhče lahkosiidda. UNAMIR-joavku, mas ledje 15 ghanalaš ja belgialaš ráfidorvvasteaddji, vuoittahálai ja sii vuollánedje ja sin dolvo fángán lagaš soalddátdoarjjabáikái. Belgialaš ráfidorvvasteaddjiid godde maŋŋelaš juŋgelniibbiiguin.

Čuovvovaš beaivve iđida hutut ledje juo goddimin tutsaid issoras leavttuin, muhto ON:a joavkkut eai dahkan dasa maidige. Olgoriikat evakuerejedjegohte jođánit iežaset ambassadaid. RPF lei sirdán Arusha ráfišiehtadusa mielde iežas joavkkuid soalddátdoarjjabáikái lahka Kigala. RPF álggahiige soahtedoaimmaid 24 diimma Habyarimana goddima maŋŋá, masa FAR vástidii. Soahtešilljuid duohken beallesoalddátlaš joavkkuin lei ná vejoalaš joatkit álbmotgoddima soahteveaga suodjalusas.

Rwandai válljejuvvui cuoŋománu 8. gaskabottosaš hálddahus, mas ledje beare ekstremahutubellodagaid ovddasteaddjit. Ođđa presideanttan šattai Théodore Sindikubwabo, gii lei okta MRND-bellodaga njunnošiin. Hálddahusa ja presideanta birra ledje maiddái eará njunnošat, geat organiserejedje álbmotgoddima. MRND:a váldočálli Joseph Nzirorera lágidii jápmima patrullaide vearjjuid ja mearredii daid bargui ja Pascal Simbikangwa stivrrii daid njuolgga presideantta kansliijas. Ferdinand Nahimana lei ekstremahutulihkadusa váldoideologa, gii lei vuođđudan radiostašuvnna (Radio Télévisio Libre des Mille Collinnes, duháhiid čomaid friija radiokanála), man bokte son ávžžuhii ja giktalii álbmoga birra jándora goddit, baicce tutsaid ja stáđis hutuid, de maid belgialaš UNAMIR-joavkkuid.

Radio ja báikkálaš politihkálaš njunnošat ávžžuhedje olbmuid veahkaváldálašvuođaide ja nu dat leavai jođánit olles riikii. Ránnját čuohpadedje nuppiideaset ja bargosajiin kollegat huško nuppiideaset. Doaktárat godde iežaset pasienttaid ja oahpaheaddjit iežaset oahpiid. Moatte beaivve siste tutsat ledje goddon giliin. Radios muittuhuvvui, ahte erenomažit nissoniidda ii oaččo čájehit árbmu. Muitaluvvui, ahte muhtin gávpoga gielddaáirras livččii fállan 50 fránga goddon tutsa oaivvis – dán gohčodisgohte ”gálláid gávppášeapmin”. Vearramus árvalusaid mielde Rwandas goddujedje 800 000 tutsa ja stáđis hutu, eanaš osiin juŋgelniibbiin, čuođi beaivve áigge. Sullii 400 000 rwandalaš máná báhce vánhemiiddis hágá ja stuoramus oassi sis báhce bálkkásii. Jápmiid lassin duháhat ja fas duháhat lápmašuvve ja tutsanissoniid illástedje systemáhtalaččat, dábálaččat dávjá.

Riikaidgaskasaš servoša reakšuvdna

Belgia gesii UNAMIR-joavkkuid eret vahku dan maŋŋá, Cuoŋománu 14. beaivve, go logi belgialaš ráfidorvvasteaddji, geat ledje báhcán fáŋgan goddojedje. Seamma áigge joavkkuid kommandánta Dellaire muitalii, ahte álbmotgoddin livččii lean vejolaš bissehit, juos anus livčče lean 5000 bures verjejuvvon soalddáha ja geain livččii lohpi geavahit fámu. Seamma beaivve ON:a dorvvolašvuođaráđđi atti loahppacealkámuša, mii geahpedii UNAMIR:a válddi 90 proseantta ja buot baicce 270 soalddáha gohčojuvvo ruovttoluotta. UNAMIR:a doaibmaváldi geahpeduvvui ain eanet, nappo joavkkuin ii lean eará vejolašvuohta go čuovvut bálddas álbmotgoddima.

Álbmotgoddima maŋŋá

Suoidnemánu 4.beaivve RPF:a joavkut joavkkut vuoluštedje Rwanda oaivegávpoga Kigala ja ožžo ekstremahutuid organiseren álbmotgoddima nohkat. RPF ráhkadii suoidenmánu 19. beaivve álbmotlaš sullasašvuođa ráđđehusa ovttas njeallje (liberálabellodat, sosiálademokráhtalaš bellodat, kristtalašdemokráhtalaš bellodat ja dásseváldálaš demokráhtalaš lihkadus) eará politihkálaš lihkadusain. Ođđa ráđđehus lohpidii dalán buot báhtareaddjiide dorvvolaš máhcama Rwandai. Fránkriika ja Belgia eaba álggos dohkkehan ođđa ráđđehusa, muhto Duiska ja USA dorjo dan. UNAMIR-joavkkuid fápmu buktui fas ovdan RPF soalddátlaš vuoittu maŋŋá, ja dat bisso riikas álo njukčamánu 8. beaivve jagi 1996 rádjái.

FAR vuoittahalai soalddátlaččat ja dan maŋŋá dan soalddáhat, ráđđehus ja máŋggat earát beallesoalddátlaš joavkkuid, dego Interhamwe lahttut báhtaredje ránnjáriikaide, erenomažit Zaire nuortta osiide ja Tansaniiai. Maid stuorra oassi dábálaš hutusiviilain báhtaredje oassin ráđđehusa propaganda dihtii, mii čuoččuhii goddit buot hutuid geat dat fal gávnnašii. Báhtareaddjit ledje sullii guokte miljovnna. Rwanda álbmotgoddima geažil riegadan báhtareaddji váttisvuohta lei destabilerejeaddji dahkki ja váikkuhii oassin nuppi Kongo soađi riegadeapmái. Oktan sivvan báhtaranleairraid váttisvuođaide lei Interhamwe ja FAR orrun leairrain, sihke dáid organisašuvnnaid gerillafalleheamit ja suoladanreaissut Rwanda beallái ráji. Álbmotgoddima lágideaddjit geavahedje maid hutusiviillaid olmmošgalban nu, ahte sin áitte ja čavggahedje máhcamis Rwandai.

Golggotmánus 1996 Kongo siskkaldassoahti buollái ja dassá Zairei báhtaran báhtareaddjiin máhce stuorra oassi ruovttoluotta Rwandai hui oanehis áiggis. Sullii 600000 báhtareaddji máhce Rwandai sulllii guovtte vahkkus. Dán čuovui nubbi máhccanbárru Tansanias juovlamánu loahpas, goas sullii 500000 báhtareaddji vulge leairrain ruovttoluotta ruovttuguovlluideaset.

Soahterihkkumušdikkit

Go báhtareaddjiid máhcagohte Rwandai, dan ráđđehus álggahii guhka vurdon álbmotgoddindikki. Ovdal dikki álggaheami lei Rwanda parlamenttas guhkes ja áŋgiris digaštallama maŋŋá dohkkehuvvon borgemánu 30. beaivve 1996 láhka álbmotgoddimiid oassalastan olbmuid dovdamis ja dupmemis. Láhka jugii áššáskuhtton olbmuid njeallji jovkkui dađi mielde, maid sin ledje čuoččuhan dahkan golggotmánu 1. 1990 ja 31. juovlamánu 1994 gaskasaš áigge. Vuosttaš jovkkui gulle álbmotgoddima plánejeaddjit, organiserejeaddjit ja giktaleaddjit ja maid buohkat, geain lei auktoritáralašsajadat álbmotlaš dásis álo gitta politihkálaš bellodagaid báikkálašjoavkkuide. Jovkkui lohkojedje maid soahtevehkii, oskkoldalaš dahje beallesoalddátlaš joavkkuide gullan olbmot. Nuppi jovkkui gulle olbmot geat ledje oassalastan fallehemiide, main ledje jápman olbmot ja goalmmát jovkkui gulle olbmot geat ledje leamaš fárus fallehemiin, muhto dain eai lean jápmán olbmot. Maŋimuš jovkkui gulle olbmot, geat ledje suoladan álbmotgoddimiin gillán olbmuin. Riektegeavvan leamaš guhkes ja ain árvaluvvo, ahte sullii 100000 áššáskuhtton ja dupmejuvvon olbmo leat giddagasas. Sullii 500 olbmo leat dupmejuvvon jápmit.

Ollu fuomašumi oaččui maid jagis 2005 dáhpáhuvvan katolihkálaš báhpa Guy Theunisia áššáskuhtton ja gitta váldin álbmotgoddimiid oassalastima geažil. Rwanda eiseválddiid mielde áhčči Theunis livččii julggaštan vaši fádden artihkaliid Kanguras. Doaimmaheaddjit rájáid hága -organisašuvnna mielde Theunis lea sivaheapme. Theunis dušše sitererii Kangura-bláđi Dialogue-bláđistit, man váldodoaimmaheaddjin son lea, kritiseren dihtii álbmotgoddima fáddemis. Dasa lassin RWB gávnnahii áššáskuhttoma duohken lean Theunisa FRP-hálddahussii krihtihkka ja oskkoldalas sierramielatvuođat. Theunis lea vuosttaš eurohpálaš, gii lea giddejuvvon Rwandas oassalastimis álbmotgoddimii, muhto juo árat belgialaš journalista Georges Ruggiu dupmejuvvui riikaidgaskasaš rihkusdikkis 12 jahkái giddagassii fáddemis veahkaváldálašvuhtii.

Fránkriika oassi

Jagis 2007 almmustahtton áššegirjjit addet áddet, ahte Fránkriikka presideanta François Mitterrand diđii plánavulosaš álbmotgoddimis juo jagis 1990. Dalle Fránkriika attašea sáddii Rwandas telegrámma, mas son almmuhii tutsaid giddemii lassanan ja árvalii, ahte ”lea ballamis, ahte dilli soaittá ovdánit etnihkkálaš soahttin”. Jagis 1993 Fránkriikka ambassadevra čálii muittuhančállaga, mas son muitalii Rwanda presideantta ”evttohan systemáhtalaš álbmotgoddima, dárbbu mielde soahteveaga vehkiin”. Dás beroškeahttá Mitterand ain doarjjui hutuhálddahusa, dasgo áššegirjjiid mielde son lei sihkkar ”ahte anglosáksalaš riikkat geahččaledje suollemaslihttus geahpedit Fránkriikka válddi dan guovllus”. Kritihkáriid mielde fránkriikalaš joavkut eai geahččalan eastit goddimiid álbmotgoddima álgima rájes. Guhtta tutsa, geat eai jápman álbmotgoddima oktavuođas čuoččuhedje pariisalaš duopmostuolus, ahte Fránkriika lea oassalastan álbmotgoddimidda. Tutsaid advokáhta Antoine Compte dajái: ”Gávdnojedje etnihkálaš joavkogoddimat, ja Fránkriika diđii dán maŋimušta ođđajagimánus 1993. Áššegirjjiid vuođul lea čielggas, ahte nu diplomáhtat, Fránkriikka diđoštanbálvalus, soalddátnjunnošat, go bealuštusministtarge háliidedje Fránkriikka vuolgit eret Rwandas dahje goittot láhttet earáláhkai”. Mitterand dajai muhtumin, ahte sus ii lean makkarge diehtu Rwanda etnihkálaš váttisvuođain. Fránkriikalaš parlámentta dutkankomišuvdna attii jagis 1998 riikka eiseválddiide friijavuođa álbmotgoddima ovddasvástádusas. Mitterand lei jápman juo guokte jagi árat, jagis 1996.

Sorjjasmeahttun Rwanda-dutkankomišuvnna jagis 2008 almmustahtton raporttas muitaluvvo, ahte Fránkriikka ovddeš oaiveministtar Dominique de Villepin ja presideanta François Mitterrand, sihke joavku eará fránkriikalaš politihkárat ja soalddát eiseválddit ledje oassalastan álbmotgoddimiid. Raportta mielde Fránkriikka stáhta njunnošat ja soalddát eiseválddit dihte álbmotgoddin ráhkkanemiin, oassalaste joavkogoddimiid plánemii ja juoba gottii. Fránkriikka olgoministeriija mielse ráđđehus ii leat ožžon oktavuođa Rwandas, iige danne sáhte kommenteret ođđaseamos sivahusaid.

Fránkriikka presideanta Nicolas Sarkozy mieđihii jagis 2010, ahte Fránkriika dagai álbmotgoddima áigge ”boasttuvuođaid”.

Rwanda duopmostuollu

váldoartihkal: Rwanda duopmostuollu

Jagis 1996 ON ásahii Rwanda duopmustuolu (International Criminal Tribunal for Rwanda, ICTR) Rwanda várás Tansaniiaid Arushai ja dat čuovui Bosnia soađi čielggademiin geavahuvvon málle. Dorvvolašvuođaráđđi vuođđudii duopmustuolu loahpacealkámušaidisguin 995, 977 ja 1165. Duopmustuolus leat 16 duopmára, geaidda lea várrejuvvon njeallje sále. Golmma sáles gieđahallo ieš sivahusat ja ovttas váidalusat.

Eanemus mearkkašahtti dupmejumit leat leamašan golggotmánus jagis 2000 álgahuvvon dikki mearredus, mas vaši fádden gulahallangaskaomiid ekstremahutut dupmejuvvojedje eallinahkásaš ráŋggáštusaide. Duomu ožžo earet eará Ferdinand Nahimana ja Jean Bosco Barayagwiza, geat leigga Radio Télévision Libre des Mille Collines:a njunnošis, sihke Hassan Ngeze gii lei Kangura-bláđi váldodoaimmaheaddjin. Juovlamánus 2008 Théoneste Bagosora, gean jáhke leat váldoplánejeaddji álbmotgoddimiidda, dupmejuvvui eallinahkásaš giddagasráŋggáštussii.

Rwandalaččat leat láhtten soahterihkkumušduopmustuoluin várrugasat, dasgo duopmustuollu ii dupme Rwanda lágaid sullasaš jápminráŋggaštusaid, eaige giddagasasat leat Rwandas, muhto riikkain mat barget oktasašbarggu ICTR:ain. Máŋggat rwandalaččat leat dan mielas, ahte oarjemáilmme giddagasat leat menddo fiidná, eaige dat leat rivttes báikkit dupmejuvvon olbmuide, eandalit go veardiduvvo dábálaš rwandalaš eallimii.

Rwandas lea maid váldon geavahussii Gacaca-álbmotduopmustuolut. Daiguin áššáskuhtton olbmot čoahkkanit giliide eahpevirggálaš duopmustuoluide ja sis lea vejolašvuohta dovddastit iežaset daguideaset ja oažžut andagassii unnimus rihkkumušaid, ja muđuige smávit duomut iežaset daguin.

Mediijas ja populárakultuvrras

Generálalutnánta Roméo Dallaire čálii Shake Hands with the Devil: The Failure of Humanity in Rwanda, mas son muitála iežas vásáhusain Rwandas. Son muitála girjjistis, ahte son lei šlundon ja sus lei traumavuolggalaš streassahehttehus. Dallaire máhcai Rwandai jagis 2004 ja su mátkkis dahkkui su nammasaš dokumeantta, mas Dallaire muitála mii Rwandas dáhpáhuvai.

Terry George bagadii jagis 2004 Hotealla Rwanda nammasaš ealligova, mii vuođđuduvva kigalilaš hoteallaeaiggát Paul Rusesabagina muitalussii. Rusesabagina gájui badje 1200 báhtareaddji iežas hoteallain. Ealligovas su neakta Don Cheadle, gii lea dán rollas evttohassan Oscar-bálkkašupmái. Lassin ealligovas nevttii Sophie Okonedo, gii lei Rusesbagina eamit Tatiana ja Nick Nolte, gii nevttii ON-evearsta Olivera. Oliver lea fiktiivalaš olmmoš, muhto su vuođđun lea Roméo Dallaire.