Mohtorgielká

Wikipedia
Njuike: navigašuvdna, oza
Mohtorgielká

Mohtorgielká, dahjege muohtaskohter, mohtorskohter, lea eanafievru, mii lea plánejuvvon muohttaga dahje jieŋa alde johtimii. Mohtorgielkkáin johtimii ii vealttatkeahttá dárbbašuvvo sierra geaidnu dahje máđi. Ovddageahčen leahkki sabehat ovttas stivrenstákkuin ja stivrenáksilin dahket stivrema vejolažžan. Mohtorgielká johtá ovddos- dahje maŋosguvlui bealtta veagas. Jorranfápmu beltii boahtá mohtoris variahtora ja gehtegiid bokte. Mohtorgielkká mohtorin lea dábálaččat guovtte- dahje njealljetávttat áibmo- dahje golggusčoaskuduvvon bensenmohtor, man sturrodat lea 150–1200 kbm³. Eanáš mohtorgielkámálliide čahka okta mátkkošteaddji vuoddji lassin.

Mohtorgielkká historjá[rievdat | edit source]

Mohtorgielkkát

Hástalusat olbmuid ja sin diŋggaid fievrredeamis dálveáigge jođálmahtte mohtorgielkká hutkama. 1990-logus johtilit ovdánan hutkosat buvttadedje mášeniid, mat ledje dábálaččat guovtte olbmui oaivvilduvvon fievrrut, mat johte bealtta veagas bensenmohtora fámuin. Álggoálggui mohtorgielkkát ledje bargofievrrut, muhto dán áigái ráhkadeaddjit ráhkadit hui olu maiddái lusta- ja gilvofievrruid. Go vuosttas málliin ledje sullii 10 heastafámu (7,5 kW) guovttetávttat mohtorat, dán áigge málliin leat ođđaáigásaš guovttetávttat ja njealjjetávttat bensenmohtorat, main muhtumiin leat badjel 150 heastafámu (110 kW).

Amerihkkalaš Ray H. Muscottii juolluduvvui kanadalaš pateanta su mohtorrehkii “traineau automobile” jagis 1915. Čuovvovaš jagi Muscottii juolluduvvui vuosttas amerihkkalaš pateanta ođđaáigásaš muohtafivrui, mas leai maŋŋebealta ja ovdasabehat.

Carl Eliason ráhkadii vuosttas mohtorgielkká prototiipa 1920-logus: Son bijai mohtorsihkkela mohtora guhkes reaga ala, bijai reaga ovddageahčai sabehiid ja maŋágeahčai bealtta. Eliassonii juolluduvvui pateanta jagis 1927. Eliason ráhkadii 40 mohtorgielkká.

David Johnson ovttas Paul Knochenmusain ja Orlen Johnsonin mearridedje ráhkadit vuosttas mohtorgielkká. Jagis 1954 sii gárvijedje vuosttas mohtorgielkákonseptta. Dat lei hutkojuvvon meahcástaneatnamiidda johtema várás. Sii ledje dan oaivilis, ahte dat lei doarvái buorre ovdanbuktimii sin fidnodaga jođiheaddjái Edgar Hetteenii, viidásut buvttadeami várás, muhto Edgar ii jáhkkán sin hutkosa árvui iige ovddidan dan. Nuba sii vuvde dan muorrasahá-fidnodahkái haddái $465. Das fuolatkeahttá albmát ledje mearridan, ahte sii ráhkadit vuosttas gávppálaš mohtorgielkká. Nubbi mohtorgielkákonsepta válmmaštuvai jagis 1956. Sii gohčodedje dan Polaris Sno Traveler:in. Originála mállet dedde badjel 450 kg ja dat johte sullii 32 km/h. Edgar doalvvuhii golbma mohtorgielkávuoddji 1900 km mátkái Alaska mehciid čáđa vai fidnešii almmolašvuođa ja vai basttašii čájehit fievrru luohtehahttivuođa.

Aitosaš mohtorgielkábadji álggii das, go kanadalaš Bombardier-fidnodat álggii ráhkadit Ski-doo-mearkasaš mohtorgielkkáid jagis 1959. Dat vuvdojuvvojedje viehka olu dasgo dat ledje geahppagat, oktageardánat ja viehka hálbbi. Maiddái eará ráhkadeaddjit álge ráhkadit muohtafievrruid Ski-doo bivnnuhisvuođa geažil. Sierra mohtorgielkámearkkaid ráhkadeaddjit leamaš badjel 150. Garra gilvvu ja fidnodatovttastahttimiid geažil mohtorgielkkáid ráhkadit šahten vuollái logi fidnodaga.

Mearkkat[rievdat | edit source]

Dálá mearkkat[rievdat | edit source]

Arctic Cat ZR 580

Arctic Cat, Lynx, Polaris, Ski-Doo ja Yamaha leat bivnnuheamos mohtorgielkámearkkat.

Polaris[rievdat | edit source]

Amerihkkalaš Edgar ja Allen Hetteen sihke David Johnson ledje vuosttasat geat ráhkadedje geavatlaš mohtorgielkká jagiid 1955–1956 áigge, muhto vuosttas mohtorgielkkát ledje lossagat (450 kg) ja hihtá (32 km/h). Sin fidnodagas, Hetteen Hoist & Derrick Co.:s, šaddai maŋŋelis Polaris Industries, smávva mohtorgielkáráhkadeaddji.

Bombardier (Lynx ja Ski-Doo)[rievdat | edit source]

Mohtorat šadde geahpadeppon ja uhcibun go ovdal easkka jagis 1960, go Joseph-Armand Bombardier hutkkai dan, mii dán áigái gohčoduvvo moderna mohtorgielkán oktan rabas vuodjinskurbmuin ja ovtta dahje guovtte olbmo beaŋkkain ja álggii vuovdit dan “Ski-Doo”-namain. Gilvaleaddjit čuvvo Bombardiera ja kopierejedje ja buorededje su hutkosa.

1970-logus ledje badjel čuohte mohtorgielkáráhkadeaddji. Dat vuvde badjel guokte miljovnna mohtorgielkká jagiid 1970 ja 1973 gaskasaš áigge, vuovdinolahus mii ii leat goassige juksojuvvon. Jagis 1971 vuvdojuvve bealle miljovnna mohtorgielkká. Eanáš mohtorgielkáfidnodagain ledje uhci ja stuorimus ráhkadeaddjit ledje dávjá márkanviiddidaniskkadeamit, maid mohtorsihkkel- ja heŋgenmohtorráhkadeaddjit dahke. Eanáš dáid fidnodagain reastaluvve jagi 1973 oljokriissa ja dan čuovvumušaid geažil dahje vuvdojuvvojedje stuorit fidnodagaide. Jagis 1997 vuvdojedje 260 000 gielkká. Maŋŋelis vuovdin gulul geahppánii, sivvan go dálvvit šadde bivvalebbon ja go uhca njealljejuvllagiid miehtá jagi geavaheapmi lassánii.

Ovdalisáigge mearkkat[rievdat | edit source]

Ovdalisáigge mearkkat leat ee.

  • Winha
  • Aktiv
  • Ockelbo
  • Kawasaki
  • Evinrude

Čáđahannávccat[rievdat | edit source]

Mohtorgielkkáid čáđahannávccat leat buorránan sakka daid hutkama álggu rájes. Vuosttas mohtorgielkkáin sáhtte leat dušše 5 heastafámu (3,7 kW) mohtorat. Mohtoriid sturrodat ja beaktilvuohta lea lassánan dassá rájes. 1990-logu álggogeahčen stuorámus mohtorat (dábálaččat 600–650 kbm gaskkas) buvttadedje sullii 115 heastafámu (86 kW). Jagis 2013 mohtorat leat stuoribut (juoba 1200 kbm) ja beaktileabbo (juoba 180 heastafámu dahjege 130 kW).

Birasváikkuhusat[rievdat | edit source]

Mohtorgielkkáid birasváikkuhusat leat leamaš hui stuorra nággahallanášši. Ráđđehusat leat reageren njozet jietna- ja áibmonuoskkideapmai.

Áibmu[rievdat | edit source]

Eanáš mohtorgielkkáin leat ain guovttetávttat mohtorat, muhto omd. Arctic Cat ja Yamaha leat geavahan njealljetávttat mohtoriid jagiid 2002 ja 2003 rájes. Maŋimuš logi jagi áigge ráhkadeaddjit leat lihkostuvvan ráhkadit mohtoriid, mat nuoskkidit uhcit go ovdal. Yamaha ja Arctic Cat ledje vuosttas ráhkadeaddjit, mat ráhkadedje njealljetávttat málliid eanetmearis. Bombardiera E-Tec guovttetávttat mohtorat buvttadit 85 proseantta uhcit nuoskudeaddji gássaid go ovddit sohkabuolvva guovttetávttat mállet.

Duovdagat ja luonddueallit[rievdat | edit source]

Dieđalaš dutkamušat leat čájehan ahte mohtorgielkkát dagahit vahágiid duovdagiidda mohtorgielkámáđiid buohta. Muohta divttásmuvva ja dálvearvvit sáhttet dagahit dulvviid lágašguovlluide. Dát garra muohta jođiha lieggasa ja duollu šaddá assádebbon sihke vejolaččat váikkuha šadduide sihke dagaha erošuvnna eananvuđđui giđđat. Dasa lassin mohtorgielkkát sáhttet vahágahttit vesáid. Váikkuhusaid ealliide lea váddásut árvvoštallat; muhtun dutkamušaid mielde eallit eai boađe mohtorgielkámáđiid ala lárbma geažil ja muhtun dutkamušaid mielde ealliid fas bohtet máđiid ala go johtolat lea uhcán dahje ii ollege.

Mohtorgielká bargomášenin[rievdat | edit source]

Mohtorgielká lea hui praktihkalaš bargofievru dálvit. Mohtorgielká heive omd. boaldinmuoraid fievrredeapmai meahcis. Mohtorgielká lea maiddái hui dehálaš bargoveahkkeneavvu boazodoalus. Suomas boazodoalus leat ánus badjel 1000 mohtorgielkká.

Liŋkkat[rievdat | edit source]