Suonnjel

Wikipedia
(Ođđasitstivrejuvvon siiddus Suenjel)
Njuike: navigašuvdna, oza
Nuortalaččat Suonnjelis j. 1903

Suonnjel (ruoššagillii Приречный, Prirečnyj, nuortalašgillii Suõʹnnjel, suomagillii Suonikylä) lea okta nuortasápmelaččaid dálvesiida Beahcáma gieldda máttaoasis Ruoššas. Suonnjel lea okta golmma nuortalaččaid dálvesiiddain, mat leat Täyssinä ráfešiehtadusa rájes gullan Ruššii. Tarto ráfi maŋŋá jagiin 1920–1944 Suonnjel gulai Supmii.

Biras Suonnjelis[rievdat | edit source]

Suonnjel lea eará boares siiddaid ládje vuođđuduvvon lahka čázádagaid. Lohttu lea Suonnjel-siidda guovddáš johka. Suonnjela davveosiin biras šaddá guorbbasin: goahccevuovdi guovlu rievdá skierriavádahkan. Olles Beahcán lea oassi Davvi-Lappi avádaga, mas meahccit, jeakkit, duoddarat ja čázádagat vuoruhit. Suonnjela biras lea luonddu beales hui rikkis guovlu, mas luonddu dáhkidii ássiide vuđolaččat dorvvolaš ja sihkkaris eallima.

Hálddahus[rievdat | edit source]

Suonnjelis doaimmai nuortalaččaid siidačoahkkin ja iešstivrenvuoigádat, siidsååbbar. Dat lei nuortalaččaid oktasaš vuoigatvuođa ja ortnega bajásdoalli. Siidsååbbar doaibmá ain Suoma Sámis nuortasápmelaččaid guovllus. Siidačoahkkin lea nuortalaččaid deháleamos hálddahusorgána, masa nuortalašráđđi ja luohttámušalmmái válmmastallet áššiid. Luohttámušalmmái jođiha siidsååbbara.

Siidsååbbar čoahkkanii álo, go galggai gieđahallat mearkkašahtti áššiid. Ovdamearkan boazodoalloáššiid, luossabivdobáikkiid juohkima ja rihkkumušaid dihte buot siidda olbmot čoahkkanedje oktii. Siidsååbbaris sohkaguovlluid njunnošiiguin áššiin mearridedje náitalan almmáiolbmot. Sáhkavuorruid dolle buot 18-jahkásaš albmát. Mearridanváldi lei maid leaskan báhcan nissoniin, geain ledje mánát. Muđui nissoniin ii leamašan mearridanváldi, muhto sii oassálaste siidsååbbariidda ja ledje mielde ságastallamiin.

Ealáhusat ja eallinvuogit Suonnjelis[rievdat | edit source]

Sohkaguovllu luondduriggodagat adde ealáhusa Suonnjelis. Siidda nuortalaččaid deháleamos ealáhusat ledje guolásteami lassin fuođđobivdin ja boazodoallu. Suonnjela nuortalaččaid barget maid iešguđetlágan bargguid, dego mátkkoštan-, vuovdin- ja fievrrideamibargguid. Doložiin Suonnjela nuortalaččat láigohedje sin guollečáziid ja fuođđoeatnamiid anáraččaide ja ruoššaide. Čázádagat, fuođđoeatnamat sihke boazodoalloguovllut ledje nuortalaččaid sogaid stivrejumis.

Suonnjela ássit hárjehedje ovttas Njuohttejávrri ássiiguin buođđobivdu Doallánjogas. Luosat bivdojuvvojedje buođuin ja guolit juogaduvvojedje bearragottiid gaskkas. Árbedieđu mielde buođus ožžojuvvojedje valjit luosat, mat vuvdojuvvojedje Guoládatnjárgii. Go Beahcán laktojuvvui Supmii jagis 1920 de buođđobivdu nogai.

Buođđobivddu lassin Suonnjela nuortalaččat bivde nuohtain. Soames bearrašat bivde guliid maid merddiin. Nuortalaččaide lei dehálaš, ahte guollečázit muddejuvvojit, vai guollenálit seailluhivčče maid boahtte jagiide.

Olmmošlohku ja orrut[rievdat | edit source]

Eanaš oassi Suonnjela ássiin ledje Beahcáma nuortasápmelaččat. Jagi 1929 heaggačáliheami mielde Suonnjela olmmošlohku lei 168, buot nuortalaččat.[1]

Olmmošlogu ovdaneapmi[rievdat | edit source]

Gáldut[rievdat | edit source]

  1. 1,0 1,1 Kuusikko, Kirsi: Petsamolainen yhteiskunta, s. 125–126. Teoksessa: Vahtola Jouko & Onnela Samuli (toim.) Turjanmeren maa, Petsamon historia 1920–1944. Rovaniemi (Roavvenjárga): Petsamo-seura, 1999. ISBN 952-91-0873-7. (suomagillii)
  2. 2,0 2,1 2,2 2,3 2,4 Onnela, Samuli & Vahtola, Jouko (toim.): Turjanmeren maa, Petsamon historia 1920–1944, s. s. 107–108. Rovaniemi (Roavvenjárga): Petsamo-Seura r.y., 1999. ISBN 952-91-0873-7. (suomagillii)