Suenjel

Wikipedia
Njuike: navigašuvdna, oza

Suenjel (nuortalašgillii Suõʹnnjel, suomagillii Suonikylä) lea okta nuortasápmelaččaid dálvesiida Beahcáma gieldda máttaoasis Ruoššas. Suenjel lea okta golmma nuortalaččaid dálvesiiddain, mat leat Täyssinä ráfešiehtadusa rájes gullan Ruššii. Tarto ráfi maŋŋá jagiin 1920–1944 Suenjel gulai Supmii. Jagis 1938 Suenjela olmmošlohku lei 219 ja eanaš oassi ássiin ledje nuortasápmelaččat.

Biras Suenjelis[rievdat | edit source]

Suenjel lea eará boares siiddaid ládje vuođđuduvvon lahka čázádagaid. Lohttu-johka lea Suenjel-siidda guovddáš johka. Suonjela davveosiin biras šaddá guorbasin: goahccevuovdi guovlu rievdá skierriavádahkin. Olles Beahcán lea oassi Davvi-Lappi avádaga, mas meahccit, jeakkit, duoddarat ja čázádagat vuoruhit. Suenjela biras lea luonddu beales hui rikkis guovlu, mas luonddu dáhkidii ássiide vuđolaččat dorvvolaš ja sihkkaris eallima.

Hálddahus[rievdat | edit source]

Suenjelis doaimmai nuortalaččaid siidačoahkkin ja iešstivrenvuoigádat, siidsååbbar. Dat lei nuortalaččaid oktasaš vuoigatvuođa ja ortnega bajásdoalli. Siidsååbbar doaibmá ain Suoma Sámis nuortasápmelaččaid guovllus. Siidačoahkkin lea nuortalaččaid deháleamos hálddahusorgána, masa nuortalašráđđi ja luohttámušalmmái válmmastallet áššiid. Luohttámušalmmái jođiha siidsååbbara.

Siidsååbbar čoahkkanii álo, go galggai gieđahallat mearkkašahtti áššiid. Ovdamearkan boazodoalloáššiid, luossabivdobáikkiid juohkima ja rihkkumušaid dihte buot siidda olbmot čoahkkanedje oktii. Siidsååbbaris sohkaguovlluid njunnošiiguin áššiin mearridedje náitalan almmáiolbmot. Sáhkavuorruid dolle buot 18-jahkásaš albmát. Mearridanváldi lei maid leaskan báhcan nissoniin, geain ledje mánát. Muđui nissoniin ii leamašan mearridanváldi, muhto sii oassálaste siidsååbbariidda ja ledje mielde ságastallamiin.

Ealáhusat ja eallinvuogit Suenjelis[rievdat | edit source]

Sohkaguovllu luondduriggodagat adde ealáhusa Suenjelis. Siidda nuortalaččaid deháleamos ealáhusat ledje guolásteami lassin fuođđobivdin ja boazodoallu. Suenjela nuortalaččaid barget maid iešguđetlágan bargguid, dego mátkkoštan-, vuovdin- ja fievrrideamibargguid. Doložiin Suenjela nuortalaččat láigohedje sin guollečáziid ja fuođđoeatnamiid anáraččaide ja ruoššaide. Čázádagat, fuođđoeatnamat sihke boazodoalloguovllut ledje nuortalaččaid sogaid stivrejumis.

Suenjela ássit hárjehedje ovttas Njuohttejávrri ássiiguin buođđobivdu Doallánjogas. Luosat bivdojuvvojedje buođuin ja guolit juogaduvvojedje bearragottiid gaskkas. Árbedieđu mielde buođus ožžojuvvojedje valjit luosat, mat vuvdojuvvojedje Guoladátnjargii. Go Beahcán laktojuvvui Supmii jagis 1920 de buođđobivdu nogai.

Buođđobivduma lassin Suenjela nuortalaččat bivde nuohtain. Soames bearrašat bivde guliid maid merddiin. Nuortalaččaide lei dehálaš, ahte guollečázit muddejuvvojit, vai guollenálit seailluhivčče maid boahtte jagiide.