Elias Lönnrot
| Elias Lönnrot | |
|---|---|
| Elias Lönnrot | |
 | |
| Riegádan | cuoŋománu 9. beaivvi 1802:s[1][2][…] |
| Jápmán | njukčamánu 19. beaivvi 1884:s[1][2][…] (81) |
| Riikkavulošvuohta | |
| Bargu | |
| Ámmát | leksikográfa, gielladutki, pedagoga, girječálli, diktačálli, salmedikter (nb)  , medisinsk forfatter (nb) , botanihkkár, folklorista, doavttir, filologa ja samler (nb) |
| Giella | suomagiella |
| Bálkkašumit | Pour le Mérite for vitenskap og kunst (nb) , 3. klasse av Sankta Annas orden (nb) , 2. klasse av Sankt Stanislaus-ordenen (nb) ja ridder av Nordstjerneordenen (nb) |
| Bearaš | |
| Guoibmi | Maria Piponius |
 Elias LönnrotWikimedia Commonsas | |
Elias Lönnrot (cuoŋománu 9. b. jagis 1802 Sammatti, Ruoŧa gonagasriika – njukčamánu 19. b. 1884 Sammatti) lei Suoma álbmoteposa Kalevala ja Kanteletar čoaggi, doavttir ja vuosttaš suomagiela professor.
Suomas lei váttis fidnet skuvlejumi, muhto Eliasa boarráseamos viellja Henrik Johan Lönnrot fuobmái ahte Elias lei beroštuvvon girjjálašvuođas ja mearridii sáddet su Tammisaari pedagogiai golggotmánu loahpas jagis 1814. Lönnrot váccii Turku katedrálaskuvlla 1816-1818. Son oahpai earret eará ruoŧagiela ja látengiela.
Långström čálii Lönnrotii loahppaduođaštusa jagis 1822, mii attii Lönnrotii vejolašvuođa joatkit studerema Turku Akademiijas. Jagis 1827 Lönnrot nákkáhalai Väinämöinen birra filosofa kandidáhtta dutkosa várás. Filosofa kandidáhta dutkamuša maŋŋá Lönnrot álggii lohkat dálkkasdiehtaga. Lohkamat joatkašuvve Turku buollima maŋŋá Helssegis jagis 1828.
Lönnrot jotkkii mátkkis maŋŋá dálkkasdiehtaga lohkama Helssegis, muhto su ráhkkáseomos áigeádji lei velge bargu álbmotdivttaiguin. Su mihttomearri lei vurket boares suopmelaš álbmotdivttaid ja ovddidit suomagiela geavahusa. Lönnrotis šattai jagis 1830 dálkkasdiehtaga kandidáhttan ja jagi 1832 miessemánus dálkkasdiehtaga lisensáhtta.
Lönnrota máŋimuš dutkamušmátki olii Estteeatnamii, gosa son vulggii geassemánu 24.b. 1844. Son lei vuosttaš suopmelaš, gii mátkkoštii gielladieđalaš ja folkloristalaš dutkamušaid dihtii máttás sohkaeatnamiidda.
Jagiin 1854-1862 Lönnrot doaimmai Keaisárlaš Aleksantera-Universitehta nubbin suomagiela professorin. Iežas mánáid joavkkus Lönnrotat fuolahedje maiddái oarbbisin báhcán sogalaččaid ja ustibiid mánáin. Omd. fuolahedje dálkkasdiehtaga professora Erik Alexander Ingmana oarbbisin báhcán mánáin Evas ja Annas jagi 1858 rájes. Lönnrota eamit jámii tuberkulosii jagis 1868.
Elias Lönnrot jámii 19. njukčamánu 1884. Son ja su bearaš lea hávdáduvvon Sammattii. Suopmelaš girjjálašvuođa searvi ceggii hávdái muitomearkka jagis 1886. Das lea gándila govva.
Girjjálašvuohta
[rievdat | rievdat wikiteavsttain]- Raija Majamaa, Väinö Kuukka, Hannu Vepsä: Elias Lönnrot – Taitaja, tarkkailija, tiedemies, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 2002, ISBN 951-746-274-3 (finnisch)
- Väinö Kaukonen: Lönnrot ja Kanteletar, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 1989, ISBN 951-717-572-8 (finnisch)
- Pertti Anttonen, Matti Kuusi: Kalevala-Lipas, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 1999, ISBN 951-746-045-7 (finnisch)
- Pertti Lassila: Geschichte der finnischen Literatur (jorgaluvvon suomagielas), Francke Verlag, Tübingen und Basel, 1996, ISBN 3-7720-2168-9
- Harald Falck-Ytter: Kalevala. Erdenmythos und Menschheitszukunft. Mellinger Verlag, Stuttgart 1993, ISBN 3-88069-301-3
Gáldut
[rievdat | rievdat wikiteavsttain]- ↑ a á Bibliothèque nationale de France идентификатор BNF: платформа открытых данных — 2011.
- ↑ a á Encyclopædia Britannica
- ↑ a á Internet Speculative Fiction Database — 1995.