Erohusat artihkkala «Nils-Aslak Valkeapää» veršuvnnaid gaskkas
Čoahkkáigeassu váilu |
mellomlagrer |
||
| Gurgadas 2: | Gurgadas 2: | ||
[[Lappi leatna|Lappi]] leanadáiddar [[1978]]-[[1983|83]]. |
[[Lappi leatna|Lappi]] leanadáiddar [[1978]]-[[1983|83]]. |
||
Áillohaš lei deaŧalaš ovddasteaddji, dáiddár ja servodatáŋgirušši sápmelaččaide – ja ii dušše sápmelaččaide, muhto maid eará eamiálbmogiidda. Son lei sihke poehta, musihkkár, govvadáiddár ja neavttár ja lei mielde gaskkusteame ja oainnusindahkame sámi kultuvrra sihke našuvnnalaččat ja riikkaidgaskasaččat. Áillohačča mielas lei deaŧalaš ahte sámi girjjálašvuohta, musihkka ja govvadáidda galggai leat olbmuide olahahttit. Su mielas lei deaŧalaš ahte lea vejolaš almmuhit ja gaskkustit sámi dáidaga ja kultuvrra. Sávvamis šaddá vejolaš ásahit čájálmasareálaid Lásságámmi oktavuođas sihke Áillohačča dáidaga várás ja dáiddáriid geat ain geavahit ásodaga. |
|||
Áillohažžii lei luondu mávssolaš ja oinnii dan ollislaš perspektiivvas. Seammaládje oinnii son máilmmi. Sutnje eai gávdnon riikarájit. Son vánddardii miehtá máilmmi ja doalai konsearttaid ja čájálmasaid. Dainnalágiin besse olbmot earaguovlluin máilmmis oahpásnuvvat sámi kultuvrii ja son ieš beasai muosáhit eará kultuvrraid. Son lei dáiddár gii lei stuoris vel olggobealde Davviriikkaid nai. Ja sutnje eai lean rájit dáiddalaš ovdanbuktinmálliin ge. Son lei sihke girječálli, musihkkár, govvadáiddár ja neavttár. Dan dihte lei son earenoamáš, sihke olmmožin ja dáiddárin. |
|||
Luondu lei Áillohačča deaŧaleamos movttidahttingáldu. Dát lea báidnan du dáidaga, beroškeahttá šáŋras. Iežas dáidaga bokte, sihke govaiguin, divttaiguin ja teavsttaiguin diktá min oaidnit luonddu nu movt son oinnii dan, dovdat dan ráhkisvuođa maid son dovddai go geahčadii elliid, earenoamášiid lottiid, ja eatnamiid, ja giitevašvuođa go beasai dan muosáhit. |
|||
Sutnje lei jápmin maid lunddolaš oassi eallimis. Ovtta divttas, vižžon |
|||
Ruoktu Váimmus, čállá son: |
|||
man lihkolaš go ii leat dubmejun eallit agibeaivvi |
|||
agálaččat fanahit eallima suona |
|||
čálestit jurdagiid hilaid |
|||
Áillohaš guđii stuora ártna 40 jagi doaibmamis. Vaikko ii leat šat ieš min gaskkas, de eallá ain su vuoiŋŋalaš ja kultuvrralaš árbi su poesiija, musihka, govaid bokte – ja vel áinnas Lásságámmi ja dan barggu bokte mii galgá dás dahkkot. |
|||
== Duojit == |
== Duojit == |
||
Veršuvdna miessemánnu 28 b. 2011 dii. 12.47
Nils-Aslak Valkeapää dahjege Áillohaš lei sápmelaš dáiddar, diktačálli ja juoigi. Riegádii 23.3.1943 Eanodagas, jámii 27.11.2001 Espoos. Lappi leanadáiddar 1978-83.
Áillohaš lei deaŧalaš ovddasteaddji, dáiddár ja servodatáŋgirušši sápmelaččaide – ja ii dušše sápmelaččaide, muhto maid eará eamiálbmogiidda. Son lei sihke poehta, musihkkár, govvadáiddár ja neavttár ja lei mielde gaskkusteame ja oainnusindahkame sámi kultuvrra sihke našuvnnalaččat ja riikkaidgaskasaččat. Áillohačča mielas lei deaŧalaš ahte sámi girjjálašvuohta, musihkka ja govvadáidda galggai leat olbmuide olahahttit. Su mielas lei deaŧalaš ahte lea vejolaš almmuhit ja gaskkustit sámi dáidaga ja kultuvrra. Sávvamis šaddá vejolaš ásahit čájálmasareálaid Lásságámmi oktavuođas sihke Áillohačča dáidaga várás ja dáiddáriid geat ain geavahit ásodaga.
Áillohažžii lei luondu mávssolaš ja oinnii dan ollislaš perspektiivvas. Seammaládje oinnii son máilmmi. Sutnje eai gávdnon riikarájit. Son vánddardii miehtá máilmmi ja doalai konsearttaid ja čájálmasaid. Dainnalágiin besse olbmot earaguovlluin máilmmis oahpásnuvvat sámi kultuvrii ja son ieš beasai muosáhit eará kultuvrraid. Son lei dáiddár gii lei stuoris vel olggobealde Davviriikkaid nai. Ja sutnje eai lean rájit dáiddalaš ovdanbuktinmálliin ge. Son lei sihke girječálli, musihkkár, govvadáiddár ja neavttár. Dan dihte lei son earenoamáš, sihke olmmožin ja dáiddárin.
Luondu lei Áillohačča deaŧaleamos movttidahttingáldu. Dát lea báidnan du dáidaga, beroškeahttá šáŋras. Iežas dáidaga bokte, sihke govaiguin, divttaiguin ja teavsttaiguin diktá min oaidnit luonddu nu movt son oinnii dan, dovdat dan ráhkisvuođa maid son dovddai go geahčadii elliid, earenoamášiid lottiid, ja eatnamiid, ja giitevašvuođa go beasai dan muosáhit.
Sutnje lei jápmin maid lunddolaš oassi eallimis. Ovtta divttas, vižžon
Ruoktu Váimmus, čállá son:
man lihkolaš go ii leat dubmejun eallit agibeaivvi agálaččat fanahit eallima suona čálestit jurdagiid hilaid
Áillohaš guđii stuora ártna 40 jagi doaibmamis. Vaikko ii leat šat ieš min gaskkas, de eallá ain su vuoiŋŋalaš ja kultuvrralaš árbi su poesiija, musihka, govaid bokte – ja vel áinnas Lásságámmi ja dan barggu bokte mii galgá dás dahkkot.
Duojit
Čállosat ja girjjit
- Terveisiä Lapista 1971, dárogillii Helsning fra sameland 1979, eang. Greetings from Lapland 1983 (pamfleahta)
- Giđa ijat čuovgadat 1974, suomagillii Kevään yöt niin valoisat 1980
- Lávllo vizár biellocizáš 1976
- Ádjaga silbasuonat 1981
- Ruoktu váimmus 1985 : dárogillii Vidderna inom mig 1987
- Vindens veier 1990
- Trekways of the wind 1994
- Ich bin des windigen Berges Kind 1985
- Beaivi áhčážan 1988 : dárogillii Solen, min far 1990, suomagillii Aurinko, isäni 1992, Fadir min, solin 1992
- Nu guhkkin dat mii lahka : dárogillii Så fjernt det naere [1994]]
- Jus gaccebiehtár bohkosivččii 1996
- Girddán, seivvodan 1999
- Eanni, eannážan 2001
Girji Beaivi áhčážan lea gohčoduvvon main sámiid albmolaš eposin. Girjji namma čujuhage sámiid dološ myhtii, mas sámit govvejuvvojit beaivvi mánáin. Girjái Áillohaš lea čohkken historjjálaš govaid sámiin birra máilmmi. Girji vuittii Davviriikkaid ráđi girjjálašvuođabálkkašumi jagis 1991.
Áillohaš lea doaimmahan girjji Don čánat mu alccesat 1992, mas lea teavsttat maid Paulus Utsi lea čállán.