Erohusat artihkkala «Davvisámegiella» veršuvnnaid gaskkas

Wikipedia'as/is
Bláđe historjjá interaktiivvalaččat
← OvdditČuovvovaš earut →
Sisdoallu sihkkojuvvon Sisdoallu lasihuvvon
VisuálaWikiteaksta
Čoahkkáigeassu váilu
Čoahkkáigeassu váilu
Gurgadas 15: Gurgadas 15:
| iso2 = sme
| iso2 = sme
| iso3 = sme
| iso3 = sme
| sil = LPR
| sil = SME
}}
}}


Veršuvdna geassemánnu 11 b. 2010 dii. 9.59

Davvisámegiella
davvisámegiella, sámegiella
Geavaheapmi
Guovlu Ruoŧŧa, Norga, Suopma
Hubmiid mearri sullii 30 000
Sadji ii čuođi stuorámusa joavkkus
Alfabehta láhten
Virggálaš stáhtus
Virggálaš giella Anár, Eanodat, Soađegilli, Ohcejohka, Deatnu, Gáivuotna, Guovdageaidnu, Kárášjohka, Loabát, Porsáŋgu, Unjárga
Giellagáhtten Ruovttueatnan gielaid dutkanguovddáš
Giellakodat
ISO 639-1 se
ISO 639-2 sme
ISO 639-3 sme


Davvisámegiella gullá sápmelašgielaid oarjesápmelašgielaid davvejoavkkui ovttas julev- ja biđonsámegielain. Eará oarjesápmelaš gielat leat ubmisámegiella ja lullisámegiella.

Guovlu

Davvisámegiella hállojuvvo Ruoŧas, Norggas ja Suomas.

Alfabehta

А а

a

Á á

á

B b

be

C c

ce

Č č

če

D d

de

Đ đ

đe

E e

e

F f

eff

G g

ge

H h

ho

I i

i

J j

je

K k

ko

L l

ell

M m

emm

N n

enn

Ŋ ŋ

eŋŋ

O o

o

P p

pe

R r

err

S s

ess

Š š

eš

T t

te

Ŧ ŧ

ŧe

U u

u

V v

ve

Z z

ez

Ž ž

ež

Jietnadatoahppa

Davvisámegiela suopmanat

Davvisámegiela váldosuopmanat leat mearrasámegiella, durdnosa suopman ja Finnmárkku suopman.

Mearrasámegiella

Knud Leema mielde mearrasámegiella lea ovdal gullán nuortasámegielaide, muhto mearrasámit leat molson giela. Mearrasámegielas leage seammalagan hámit go anárašgielas ja eará nuortasápmelašgielain. Mearrasámegiella juhkojuvvo oarje-, gaska- ja nuortasuopmaniidda.

Durdnosa suopmanat

Lea arvaluvvon, ahte durdnosa suopman livččii álgo álggus gullan oarjesápmelašgielaid davvijoavkku oarjejoavkui ovttas julevsámegielain ja biđonsámegielain. Durdnosa suopmanis leat čuovvovaš váldosuopmanat:

  1. Suomanjárga
  2. Gárasavvon
  3. Čohkkiras
  4. Girjjis

Finnmárkku suopmanat

Finnmárkku suopmana váldojoavkkut leat oarjejoavku ja nuortajoavku.

Oarjejoavku juohkása njeljii suopmanii:

  1. Máze-Láhpoluoppal
  2. Guovdageaidnu
  3. Nuorta-Eanodat
  4. Vuohčču

Nuortajoavku juohkása maiddái njeljii suopmanii:

  1. Sieiddá-Bonjagas
  2. Skiippagurra-Buolbmat
  3. Njuorgam-Sirbmá
  4. Badje-Deatnu

Giellaoahppa

Nomenat

Nomenat sodjet kásusa ja logu (ol. ja ml.) dáfus. Davvisámegielas leat 7 kásusa. Muhtun gáldduin muitaluvvo, ahte davvisámegielas leat guhta kásusa daningo akkusatiiva ja genetiiva leat seammasulasat. Kásusat leat:

Substantiivvat

Pronomenat

Promenain lea maid duála.

Adjektiivvat

Lohkosánit

Vearbbat

Vearbbat sodjet logu, persovnna, vuogi ja áiggi dáfus.

Lohku

Davvisámegiela vearbbat sodjet golbma eará logu dáfus:

Persovdna

Davvisámegiela vearbbat sodjet golbma eará persovvna dáfus:

  • 1. persovdna
  • 2. persovdna
  • 3. persovdna

Áigi

Davvisámegiel tempusat leat:

Maid leat guokte lihttoáiggi:

Vuohki

Davvisámegielas leat vihttá vuogi:

Dábálaččat optatiivva árvaluvvo imperatiivan, goas sámegielas leat dušše njeallje vuogi.

Biehttalanvearba

Seamma go eará suopmelaš-ugralaš gielat davvisámegielas lea biehttalanvearba, mii sodjet vuogi (indikatiivva, imperatiivva ja optatiivva), persovvna (1., 2. ja 3.) ja logu (ovttaidlohku, guvttiidlohku ja maŋggaidlohku) dáfus: 

   Ind. pres.               Imperatiiva             Optatiiva                    Supiidna
   sg.  du.     pl.         sg.    du.     pl.      sg.    du.      pl.          sg.    du.     pl.                        
1  in   ean     eat      1  -      -       -     1  allon  allu     allot     1  aman   amame   amamet
2  it   eahppi  ehpet    2  ale    alli   allet  2  ale    alli     allet     2  amat   amade   amadet
3  ii   eaba    eai      3  -      -       -     3  allos  alloska  alloset   3  amas   amaska  amaset

Davvisámegielas biehttalanvearbba ii sojahuvvo áiggi dáfus.

Passiiva

Davvisámegielas lea maid passiiva, muhto dat ii leat árbevirolaččat leamaš aktiivalaš anus.

Infinitiivahámit

Partihkkalat

Interjekšuvnnat

Konjunkšuvnnat

Advearbat

Preposišuvnnat ja postposišuvnnat

Laktapartihkkalat

Sátnevuorká

Čállingiella

Davvisámegiela čállinvuogi hutkin sáhttá dadjat Knud Leema. Su čállinvuohki lei ráhkaduvvon Finnmárkku suopmaniid vuođul.

Sámikonfereansa dohkkehii oktasaš čállingiela, man Sámi giellalávdegoddi evttohii 1978:s. Davvisámegiela oktasaš ortografiija váldojuvvui átnui jagis 1979, go Norgga Girko- ja oahpahusdepartemeanta dohkkehii dan skuvlaatnui.

Historjá

Girjjálašvuohta

Liŋkkat


Vižžojuvvon "https://se.wikipedia.org/w/index.php?title=Davvisámegiella&oldid=103753" čujuhusas