Erohusat artihkkala «Skábma» veršuvnnaid gaskkas
Sisdoallu sihkkojuvvon Sisdoallu lasihuvvon
Ođđa siidu: {{bargamin}} thumb|400px|right|Varhainen iltapäivä kaamoksen aikaan [[Norjan Tromssassa.]] '''Kaamos''' eli ''polaariyö''<ref>Nykysuomen sana... |
Čoahkkáigeassu váilu |
||
Gurgadas 1: | Gurgadas 1: | ||
{{bargamin}} |
{{bargamin}} |
||
[[ |
[[Fiila:Morketidettermiddag.JPG|thumb|400px|right|Skábma maŋŋelgaskabeaivve [[Romsa|Romssas]].]] |
||
'''Skábma''' dahje ''polaridja'' lea áigodat, mas [[beaivváš]] ii badján. Skábma lea dálvet [[poláragierdu|poláragierdduid]] guovllus ja daid davá/lulábealde. |
|||
'''Kaamos''' eli ''polaariyö''<ref>Nykysuomen sanakirja, 4. osa (O-R), hakusana polaariyö</ref> on vuotuinen ajanjakso, jonka aikana [[aurinko]] ei nouse [[horisontti|horisontin]] yläpuolelle. Ilmiö esiintyy maapallon [[napapiiri|napapiireillä]] ja niitä korkeammilla leveysasteilla. Mitä lähemmäs napoja mennään, sitä aikaisemmin kaamos alkaa ja sitä pidempi on kaamosaika. |
|||
{{nalta}} |
|||
Jos valo ei taipuisi [[ilmakehä]]ssä, napapiiri olisi sen alueen rajana, jossa auringon keskipiste pysyy yhtenä päivänä vuodessa [[horisontti|horisontin]] alapuolella. Pohjoisella napapiirillä tämä tapahtuu [[talvipäivänseisaus|talvipäivänseisauksena]] [[21. joulukuuta|21.]] tai [[22. joulukuuta]]. Samoin napapiiri olisi myös kesän [[yötön yö|yöttömän yön]] rajana. Nykyisin [[auringonnousu]] määritellään kuitenkin auringon yläreunan, ei keskipisteen mukaan.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Oja, Heikki | Nimeke = Aikakirja 2007 | Vuosi = 2007 | Sivu = 115-116|Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Helsingin yliopiston almanakkatoimisto | Tunniste = ISBN 952-10-3221-9 | www = http://almanakka.helsinki.fi/aikakirja/Aikakirja2007kokonaan.pdf |Viitattu = 23.4.2010}}</ref> Auringon suuri koko ja valon taipuminen saavatkin aikaan, että auringon yläreunan mukaan määritellyn kaamoksen eteläraja on suunnilleen yhden [[leveysaste]]en verran napapiirin pohjoispuolella.<ref>Oja, s. 121-122</ref> Suomessa tämä raja kulkee hieman [[Sodankylä]]n eteläpuolitse. |
|||
Ihmisiin kaamos saattaa vaikuttaa kielteisesti, ja pimeys voi laukaista [[Kaamosmasennus|kaamosmasennuksen]] tai aiheuttaa ylimääräistä väsymystä, ''kaamosväsymystä''.<ref name=duode/> |
|||
Suomen pohjoisimmassa pisteessä kaamos kestää 51 vuorokautta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.fmi.fi/ilmastonmuutos/suomessa_9.html | Nimeke = Talvi |Julkaisija = Ilmatieteen laitos | Viitattu = 25.11.2008}}</ref> |
|||
[[Kuva:Nordkinnhalvoya-polar-night.jpg|thumb|300px|left|Keskipäivä kaamoksen aikaan [[Nordkinnin niemimaa]]lla.]] |
|||
Laajentuneessa mielessä kaamokseksi sanotaan nykyisin usein pimeää syys- ja talvikautta sielläkin, missä aurinko tällöinkin on lyhyen aikaa vuorokaudesta horisontin yläpuolella. |
|||
== Päivämääriä == |
|||
*Aikaisimmillaan kaamos alkaa pohjoisnavalla (90,0° N) [[24. syyskuuta]] ja myöhäisimmillään [[Jällivaara]]ssa, [[Pajala]]ssa ja [[Kantalahti|Kantalahdessa]] (67,1° N) [[20. joulukuuta]]. |
|||
*Aikaisimmillaan kaamos loppuu Jällivaarassa, Pajalassa ja Kantalahdessa [[22. joulukuuta]] ja myöhäisimmillään [[Pohjoisnapa|Pohjoisnavalla]] [[19. maaliskuuta]]. |
|||
== Katso myös == |
|||
*[[Kamarikuoro Kaamos]] |
|||
== Lähteet == |
|||
{{Viitteet|viitteet= |
|||
<ref name=duode>[http://www.terveysportti.fi/xmedia/duo/duo95458.pdf Nyström, M., Saarijärvi, S. & Räihä, H. 2006. ''Kaamosmasennus ja kaamosväsymys''. Duodecim 2006;122:161–6]</ref>}} |
|||
[[Luokka:Maantiede]] |
|||
[[Luokka:Aurinko]] |
|||
[[be:Палярная ноч]] |
[[be:Палярная ноч]] |
Veršuvdna golggotmánnu 27 b. 2012 dii. 11.54
Bargamin Dát artihkal lea barggu vuolde. Livččii buorre, ahte it juste dál rievdat dán artihkkala, vai rievdadusat eai šadda badjálagaid. |
Skábma dahje polaridja lea áigodat, mas beaivváš ii badján. Skábma lea dálvet poláragierdduid guovllus ja daid davá/lulábealde.