Erohusat artihkkala «Skábma» veršuvnnaid gaskkas

Wikipedia'as/is
Sisdoallu sihkkojuvvon Sisdoallu lasihuvvon
Ođđa siidu: {{bargamin}} thumb|400px|right|Varhainen iltapäivä kaamoksen aikaan [[Norjan Tromssassa.]] '''Kaamos''' eli ''polaariyö''<ref>Nykysuomen sana...
 
Čoahkkáigeassu váilu
Gurgadas 1: Gurgadas 1:
{{bargamin}}
{{bargamin}}
[[Kuva:Morketidettermiddag.JPG|thumb|400px|right|Varhainen iltapäivä kaamoksen aikaan [[Norja]]n [[Tromssa]]ssa.]]
[[Fiila:Morketidettermiddag.JPG|thumb|400px|right|Skábma maŋŋelgaskabeaivve [[Romsa|Romssas]].]]
'''Skábma''' dahje ''polaridja'' lea áigodat, mas [[beaivváš]] ii badján. Skábma lea dálvet [[poláragierdu|poláragierdduid]] guovllus ja daid davá/lulábealde.
'''Kaamos''' eli ''polaariyö''<ref>Nykysuomen sanakirja, 4. osa (O-R), hakusana polaariyö</ref> on vuotuinen ajanjakso, jonka aikana [[aurinko]] ei nouse [[horisontti|horisontin]] yläpuolelle. Ilmiö esiintyy maapallon [[napapiiri|napapiireillä]] ja niitä korkeammilla leveysasteilla. Mitä lähemmäs napoja mennään, sitä aikaisemmin kaamos alkaa ja sitä pidempi on kaamosaika.


{{nalta}}
Jos valo ei taipuisi [[ilmakehä]]ssä, napapiiri olisi sen alueen rajana, jossa auringon keski­piste pysyy yhtenä päivänä vuodessa [[horisontti|horisontin]] alapuolella. Pohjoisella napa­piirillä tämä tapahtuu [[talvipäivänseisaus|talvi­päivän­seisauksena]] [[21. joulukuuta|21.]] tai [[22. joulukuuta]]. Samoin napa­piiri olisi myös kesän [[yötön yö|yöttömän yön]] rajana. Nykyisin [[auringonnousu]] määritellään kuitenkin auringon ylä­reunan, ei keski­pisteen mukaan.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Oja, Heikki | Nimeke = Aikakirja 2007 | Vuosi = 2007 | Sivu = 115-116|Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Helsingin yliopiston almanakkatoimisto | Tunniste = ISBN 952-10-3221-9 | www = http://almanakka.helsinki.fi/aikakirja/Aikakirja2007kokonaan.pdf |Viitattu = 23.4.2010}}</ref> Auringon suuri koko ja valon taipuminen saavatkin aikaan, että auringon ylä­reunan mukaan määritellyn kaamoksen etelä­raja on suunnilleen yhden [[leveysaste]]en verran napapiirin pohjoispuolella.<ref>Oja, s. 121-122</ref> Suomessa tämä raja kulkee hieman [[Sodankylä]]n eteläpuolitse.

Ihmisiin kaamos saattaa vaikuttaa kielteisesti, ja pimeys voi laukaista [[Kaamosmasennus|kaamosmasennuksen]] tai aiheuttaa ylimääräistä väsymystä, ''kaamosväsymystä''.<ref name=duode/>

Suomen pohjoisimmassa pisteessä kaamos kestää 51 vuorokautta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.fmi.fi/ilmastonmuutos/suomessa_9.html | Nimeke = Talvi |Julkaisija = Ilmatieteen laitos | Viitattu = 25.11.2008}}</ref>

[[Kuva:Nordkinnhalvoya-polar-night.jpg|thumb|300px|left|Keskipäivä kaamoksen aikaan [[Nordkinnin niemimaa]]lla.]]

Laajentuneessa mielessä kaamokseksi sanotaan nykyisin usein pimeää syys- ja talvikautta sielläkin, missä aurinko tällöinkin on lyhyen aikaa vuorokaudesta horisontin yläpuolella.
== Päivämääriä ==
*Aikaisimmillaan kaamos alkaa pohjoisnavalla (90,0° N) [[24. syyskuuta]] ja myöhäisimmillään [[Jällivaara]]ssa, [[Pajala]]ssa ja [[Kantalahti|Kantalahdessa]] (67,1° N) [[20. joulukuuta]].

*Aikaisimmillaan kaamos loppuu Jällivaarassa, Pajalassa ja Kantalahdessa [[22. joulukuuta]] ja myöhäisimmillään [[Pohjoisnapa|Pohjoisnavalla]] [[19. maaliskuuta]].

== Katso myös ==
*[[Kamarikuoro Kaamos]]

== Lähteet ==
{{Viitteet|viitteet=
<ref name=duode>[http://www.terveysportti.fi/xmedia/duo/duo95458.pdf Nyström, M., Saarijärvi, S. & Räihä, H. 2006. ''Kaamosmasennus ja kaamosväsymys''. Duodecim 2006;122:161–6]</ref>}}

[[Luokka:Maantiede]]
[[Luokka:Aurinko]]


[[be:Палярная ноч]]
[[be:Палярная ноч]]

Veršuvdna golggotmánnu 27 b. 2012 dii. 11.54

Bargamin
Dát artihkal lea barggu vuolde. Livččii buorre, ahte it juste dál rievdat dán artihkkala, vai rievdadusat eai šadda badjálagaid.
Skábma maŋŋelgaskabeaivve Romssas.

Skábma dahje polaridja lea áigodat, mas beaivváš ii badján. Skábma lea dálvet poláragierdduid guovllus ja daid davá/lulábealde.