Tromsøysundtunnelen

Wikipedia
Njuike: navigašuvdna, oza
Dán artihkkalis soitet leat čállinfeaillat. Jus hálidat, de divo daid ja váldde eret dan málle. Giitu!
Tunnealla álgu Tromsøya bealde. Duogážis Davvi-Norgga universitehtabuohcciviessu (UNN).
Tunnealla T2 Breivika guvlui.

Tromsøysundtunnelen lea mearavuol geaidnotunnealla eurohpágeaidnu 8:s Romssas Romssa fylkkas. Tunnealla manná Tromsøysundeta vuolde nannáneatama Tomasjorda ja Tromsøya Breivika gaskka. Tunneallas leat rievtti mielde guokte sierra tunnealla ja T1 lea 3386 ja T2 3500 mehtera guhku. Vuolemusas lea tunnealla 102 mehtera vuollel meara, ja stuorámus njiedjan lea 8,2 %. Tromsøysundtunnelen rahpasii jagis 1994. Dan vuođul johtolatkapasitehta badjel/vuollel Tromsøysundeta šattai buoret maŋŋel dan ahte Tromsøbrua šattai beare unni.

Tromsøysundtunnelen lei Norgga áidna mearavuol tunnealla guvttiin sierra tunneallain measta 16 jagi ovdal go Knappetunnelen ja Bjørvikatunnelen rahpasedje 2010:s. Tunneallas leat 15 váccáhaga dan guovtti sierra tunnealla gaskkas. Tunneallas ii leat lohpi vázzit.

Jagis 2010 tunnealla oaččui ođđa geaidnošilttaid čuovggain mat čajehit leahttoráji. Daid bidje vai šattašii álkit oaidnit leahttorájiid buot dan duolvasa čađa mii šilttain lea.

Jagis 2012 tunnealla oaččui automáhtalaš johtolatkontrolla (kameraid) mat mihtidit gaskamearálaš leahtu. [1]

Geahča maid[rievdat | edit source]

Olggobeal liŋkkat[rievdat | edit source]

Gáldut[rievdat | edit source]

  1. http://www.vegvesen.no/Om+Statens+vegvesen/Media/Siste+nyheter/Vis?key=309409