Siida, musea

Wikipedia
Njuike: navigašuvdna, oza
Dán artihkkalis soitet leat čállinfeaillat. Jus hálidat, de divo daid ja váldde eret dan málle. Giitu!
olgomusea

Siida lea sámi musea Anára girkogilis Anára gielddas, Lappi leanas Suomas.

Siida - Suoma sámiid álbmotmusea[rievdat | edit source]

Siida-sámemusea vurke iežas čoakkáldagaide Suoma sámiid vuoiŋŋalaš ja ávnnaslaš kultuvrra ja ovdanbuktá dan iežas čájáhusain ja prentosiin. Sámemusea váldodoaibmabáiki lea Siiddas Anáris. Sámemusea doaimmahagat, čoakkáldathálddahus, čájáhusbuvttadeapmi ja eará mávssolaš doaimmat gávdnojit Siiddas. Sámemusea Siida bajásdoallá maiddái Nuortalaččad Árbevierrodálu Anára Čeavetjávrris.

Sámemusea historjá[rievdat | edit source]

Sámii Litto - Sámiid yhdistys ry. vuođđudii Sámemusea 1959:s. Anára sámemusea vuođđuduvvui 1959:s ja seammás čoaggigohte visttiid ja dávviriid. Olgomusea vuosttas visttit sirdojuvvojedje báikki ala 1960:s. Anára sámemusea rahppojuvvui atnui vuosttas háve geassebadjái 1963 Davviriikkaid vuosttas iehčanas sámemusean. Go musea lei doaibman moaddelot jagi, de dan doaimma háliidedje dahkat iehčanassan ja dorvvastit dan joatkašuvvama ja ovdáneami. Dán ulbmila várás vuođđuduvvui 1986:s Sámi museum – Sámemuseavuođđudus (maŋŋelis Sámemuseavuođđudus). Arkiteakta Juhani Pallasmaa plánen museavisti Siida rahppojuvvui almmolaš atnui cuoŋománus 1998 dasttán boares olgomusea lahkosiidda. Áidnalunddot olgomusea lea ainge dehálaš oassi Sámemusea čájáhusadoaimmain. 1999:s Sámemusea oaččui riikkadási spesiálamusea stáhtusa. Sámemusea Siida lea álggu rájes doaibman ealaskas vuogi mielde máŋgga suorggis ja dan doaibma lea bures vuogáiduvvan sámeservoša dárbbuide.

Sámemuseavuođđudus[rievdat | edit source]

Sámemuseavuođđudusa ulbmilin lea doarjut ja ovddidit sámiid čearddalaš kultuvrra. Dat bargá dán ulbmila ovdii vuosttažettiin nu, ahte bajásdoallá ja stivre Sámemusea ja dan doaimma, jođiha museasuorggi ovttasbarggu sámeguovllus, Suomas ja riikkaidgaskasaččat sihke doarju sámekultuvrra dieđalaš dutkama ja dahká dovddusin dan bohtosiid. Vuođđudusa ruovttubáiki lea Anár ja dan áššiid dikšu ja dan ovddasta stivra, mii válljejuvvo hávil njealje kaleanddarjahkái. Stivrras leat gávcci lahtu, geain uhcimustá njealjis galget leat sámesogat Suoma riikkavuložat. Sámemuseavuođđudus oamasta Sámemusea dávvir-, čuovgagovva-, giehtagirjerádjo- ja dáiddačoakkáldagaid, olgomusea oktan ráhkadusaiguin sihke arkiivva. Das lea vuoigatvuohta váldit vuostái skeŋkemiid ja testamenttaid sihke lasihit earáláhkaige iežas opmodaga, ii goittotge fitnodatdoaimma vuođul. Vuođđudusa opmodat ja várit galget geavahuvvot Sámemusea ovddideapmái. Jos vuođđudus heaittihuvvo, de dan várit lágiduvvojit vuođđudusa stivrra mearridan vuogi mielde nu, ahte museačoakkáldagaid seailun dorvvastuvvo (Sámi museum – Sámemuseavuođđudusa njuolggadusat 14 §, 25.11.2003). Sámemusea doaimma váldoruhtadeaddjin lea oahpahus- ja kulturministeriija. Maiddái Anára gielda mieđiha jahkásaččat suokkardanvuloš ruhtadoarjaga. Sámemusea beaivválaš jođiheamis vástida museahoavda. Museas leat 12 fásta bargi.

Liŋkkat[rievdat | edit source]