Hypotermiija

Hypotermiija mearkkaša ahte rumaštemperatuvra lea ilá vuollegaš. Jus ii fargga liegganišgoađe de sáhttá galbmot jámas.

Hypotermiija earrána šuvččageamis daningo hypotermiija lea jearaldagas rumpaša guovddáštemperatuvrras. Šuvččageapmi gis mearkkaša ahte muhtin rumašoassi, dábálaččat juolgi dahje giehta, lea galbmon.

Hypotermiija lea meroštallojuvvon rumaštemperatuvran vuollel 35 ºC. Hypotermiija bohciida máŋga siva geažil, muhto dábáleamus lea ahte olmmoš dáhpedorpmis gártá dakkár dillái ahte rumaštemperatuvra njiedjagoahtá. Dakkár dilit leat ovdamearkka dihte heavvaneapmi dahje gálašeapmi, čierastallanlihkohisvuođat duoddaris, mirkkoheapmi dahje váilevaš goallundovdu. Maŋemus máinnašuvvon sivva guoská ovddemustá boarrásiidda ja mánáide geat orrot čoasus visttis ja geain leat unnán gárvvut badjelis. Boares olbmot maiddái sáhttet ribahit gahččat olgun ja dasa veallut báhcit geahnohisvuođa geažil.

Hypotermiija čuohcá eanas golbma servodatjovkui:

• 1. Gárrenolbmuide. Alkohovla váikkuhusat leat muhtin muddui dan dihte go varrasuonat galljánit muhto váldosivva lea go juhkan olmmoš ii nagot náiggistit.
• 2. Psykálaš buhcciide dahje hovkkiidan olbmuide.
• 3. Dálvevaláštalliide.

Gájodettiin olbmu mearragozáhusa ja várregádjunbálvalusa bargit álohii vulget das ahte pasienta sáhttá gillát hypotermiija.

Historjá

Baron D.J. Larrey, Napoleona njunuškirurga čilge iežas muitočállosiin 1830-logus movt son fuomášii ahte soalddáhat mat galbmojedje (namalassii gillájedje hypotermiija) ja veallájedje lagamus dollagátti jápme dávjjibut go dat geat veallájeadje dobbelis. Dat lei juoga mii ii lean su čilgemis, muhto otne mii diehtit ahte dat soalddáhat geat jápme ožžo hypovolemalaš lieggananšohkka, mii mearkkaša ahte rumaš ii nagot muddet čáhcedássedeattu go lieggana ilá johtilit. Dat lea sivvan manin hypotermalaš pasientat ožžot golggusinfušuvnna go dikšojuvvojit buohcceviesus.

Ruoŧa militearahistorjjás mii giddet fuomášumi dasa go Carl Gustaf Armfelt borgemánus 1718 áiggui Jämtlánddas Duvedas marseret Tråante guvlui. 1719 ođđajagi áigge soalddátlohku lei geahpanan 5160'ái ja Armfelt soahteveagainis ruovttomátkkis gárte váigadis muohtaborgga sisa. Dušše 1700's besse heakkas. Dáhpáhusa čilgehusat máinnašit ahte máŋga soalddáha gávdnojuvvojedje álásin duoddaris. Čilgehus dalle lei ahte eará soalddáhat ledje nuolahan guimmiideaset vai dat bivašedje liige gárvvuiguin. Muhto dálá áššedovdit árvalit ahte dat baicce lei árra máinnašeapmi paradoksála nuoladeapmi birra, namalassii ahte jápman soalddáhat ieža ledje nuoladan. Dat ovdamearka čujuha dasa ahte hypotermiija maiddái váikkuha vuoigŋašiiida, ja viidáseapput olbmu láhttenvuohkái.

Sivat

Vuosttažettiin sáhttá namuhit ahte liekkas vuolgá olbmu rupmašis viđa siva geažil:

1. Kondukšuvdna: Liekkas johtá guoskkahettiin soames galbma diŋgga.
2. Konvekšuvdna: Liekkas vuolgá áimmu bokte. Bieggan dát proseassa vearrána.
3. Radiašuvdna: Nugo eará gáhppálagat, maiddái rumaš suonjarda lieggasa.
4. Respirašuvdna (vuoigŋan): Liekkas vuolgá vuoiŋŋadettiin olggos liegga áimmu.
5. Perspirašuvdna (bivastuvvan): Bivastat hevrriida ja dainna lágiin liekkas vuolgá.

Typihkalaš dilálašvuođat go galbmogoahtá leat:

Čáhcis

• Heavvaneapmi, dasgo čáhci sirdá lieggasa buoret go áibmu.
• Skiipaheavvu, omd. go skiipa gopmána ja olbmot gahččet galbma čáhcái.
• Go guhká bissu galbma čázis, omd. čáhcevaláštallan dego vuojadeapmi, doajáhallan (surfen) ja kanohtten. Maiddái mánát gálášeamen geasset.
• Čalgat jieŋa čađa.
• Buokčat guhkit áigge čázi vuolde.

Duoddaris

• Olbmot geat jávvásit muohtauđđasis.
• Várregoargŋut, vánddardeaddjit dahje dálvevaláštallit geat muđui bártidit.

Báktehoalus

• Váilevaš gárvvut mat lassin leat njuoskan.
• Bissovaš čoaska temperatuvra báktehoalus, lea das gitta makkár báktehoallu lea. Jikŋon báktehoallu leat váigadeamus.
• Gádjun ádjána ilá guhká.

Guhkit áigge orodit čoaska birrasis

• Eahpeulbmilaš dahje njuoska gárvvut.
• Nohkkat/nohkihit olggu ovddas.
• Jámálgit olggu ovddas.

Eará sivat

• Buohccán.
• Rumašlaš liigerahčan.
• Šohkka.
• Alkohovlamirkkoheapmi.
• Hárvenaš dávddat. Ovdamearkan Shahpiro-syndroma mas hypotalamusa liekkasreguleren ii doaimma albmaláhkai.

Mii dáhpáhuvvá rupmašis

Go rumaštemperatuvra njiedjagoahtá vuollel 37 ºC periferalaš ja guovddášlaš temperatuvrareseptorat signaleregohtet hypotalamusii, dat vuoiŋŋašoassi mii mudde temperatuvrra. Hypotalamus gis geahččala bajidit temperatuvra. Varrasuonat baskut, rumaš náiggista ja ávnnasmolsun jođálmuvvá. Varrasuonat baskut nu ahte rumaš ii masse lieggasa, muhto oaivvi varrasuonat eai baskku. Vuoigŋašat dárbbašit álohii bissovaš varrajohtima. Olmmoš geas ii leat oaivegárvu muhto gii lea muđui gárvodan massá 50% lieggasis oaivvi bokte -10ºC buollašis.

Njuoratmánát sáhttet álkit galbmogoahtit dasgo dain lea unnit rumašgiera rumašdeattu ektui ja lassin dain lea unnán buoidi náhkkegierragis. Boaranat fas eai nagot náiggistit nu bures go nuorat, danne go dat leat massán deahkkemássá ja nearva-deahkki-kordinašuvdna lea hedjonan.

Fysihkalaš lihkadeapmi lea eará vuohki bajidit rumaštemperatuvra. Rupmaša liekkasbuvttadeapmi sáhttá lassánit logigeardásaččat. Muhto dat ii doaimma čázis govddodettiin, nu ahte buot viggamušat lihkadit čázis ja vuojadit leat duššás.

Hypotermiija váikkuha buot rupmaša orgánvuogádagaide.

Nearvafierbmi

Árra dásis olmmoš lea sehkánan, mášoheapme ja apáhtalaš, hallusinašuvnnat leat vejolaččat. Dađistaga olmmoš jámálgišgoahtá ja 30ºC's eatnasat leat unnit eanet komalágan dilis. 26ºC's measta buohkat leat koma-dilis, muhto spiehkastagat gávdnojit. Ovttaskas dáhpáhusat leat čilgejuvvon girjjálašvuođas gos alkoholistat dahje mánát leat gozuid alde 25-26ºC rumaštemperatuvrrain.

Varrajohtin

Álggus váibmoravkin jođálmuvvá ja varrasuonat baskot. Maŋŋelaš ravkin njoahcu, danin go pacemaker-seallaid spontána depolariseren hedjona galbmasa dihte. Dađistaga go rumaštemperatuvra njiedjá, váimmu minuhttageassu (cardiac output) ja varradeaddu maiddái njiedjá dassážii go váibmu bisána.

Baskudit varrasuonaid rumašlahtuin lea vuosttaš vástádus go galmmiha. Vuosttažettiin gieđat, juolggit ja muođut goallugohtet. Dalle rumaš viggá bajásdoallat guovddáštemperatuvra ja unnida varrajohtima rumašlahtuide. Dainna lágiin guovddášlaš varrageassu stuorru ja olmmoš ferte cissat.

Soapmásat geat gillájit hypotermiija ožžot oppalaš vasodilatašuvdna (varrasuonat galljot). Dat dáidá dáhpáhuvvat áibbas eallima loahpageahčen ja dat mielddisbuktá issoras báhkkadovddu. Dat sáhtášii čilget nu gohčoduvvon paradoksála nuoladeami.

Afterdrop lea fenomena go rumaštemperatuvra njiedjá vaikko liggen lea álggahuvvon. Vejolaš čilgehus dasa sáhtášii leat ahte liekkas mii lea rupmaša guovddážis vuolgá rumašlahtuide. Afterdrop sáhttá leat várálaš muhto dat lea das gitta man temperatuvrras pasienta lea. 1,5ºC stuoru njiedjan 34ºC's 32,5ºC'ii ii leat seammá várálaš go 1,5ºC stuoru njiedjan 30ºC's 28,5ºC'ii dasgo dán temperatuvragaskkas lea stuorra riska oažžut eahpedássidis váibmorytmma.

Giellunvuogádat

(eŋg. coagulation system)

Varragiellun ii doaimma albmaláhkai dasgo galbma temperatuvra easttada enzymaid mat dagahit vara gielluma. 33ºC's giellun lea 50% unnit go dábálaččat.

Vuoigŋanvuogádat

Go fáhkkestaga galmmiha, ovdamearkka dihte go dáhpedorpmis gahčča jiekŋagalbma čáhcái, olmmoš álgá hyperventileret, mii mearkkaša ahte vuoigŋanfrekveansa issorasat lassána. Dat sáhttá dagahit ahte vara pH-árvu badjána, šaddá nu gohčoduvvon vuoigŋanalkalosa (eŋg. respiratory alkalosis) mii sáhttá dagahit geasáhagaid. Dađistaga go rumaštemperatuvra njiedjá vuoigŋanfrekveansa maid njiedjá

Hypotermiija vásedin

Muhtumin buohccedikšu čađaha nu gohčoduvvon terapeutalaš hypotermiija. Dat dahkkojuvvo dávjá váibmočuohpadusas, ja dalle lea hui dárkil gozihit rupmaša dili.