Gielddasámegiela ortografiija

Wikipedia
Njuike: navigašuvdna, oza
Dán artihkkalis soitet leat čállinfeaillat. Jus hálidat, de divo daid ja váldde eret dan málle. Giitu!
Preferences-system.svg Bargamin
Dát artihkal lea barggu vuolde. Livččii buorre, ahte it juste dál rievdat dán artihkkala, vai rievdadusat eai šadda badjálagaid.

Gielddasámegiela ortografiija lea maŋimus čuođi jagi áigge rievdaduvvon golmma geardde, kyrillalaš alfabehtas latiinnlalaš alfabehtii ja de fas ruovttoluotta kyrillalaš alfabehtii.

Vuosttáš kyrillalaš perioda[rievdat | edit source]

Tsáraáigge almmuhuvvojedje moadde oskkolaš smávva teavstta gielddasámegillii.

Latiinnalaš perioda[rievdat | edit source]

Maŋŋel ruoššalaš revolušuvnna šattai Sovjetlihtulaš giellapolitihkka nu, ahte buot Sovjetlihtu unnitlogugielat galge oaččut iežas girjegiela, ja ahte buohkat galge oahppat lohkat ja čállit ja oažžut skuvlema iežas gillii.

1932:s manai okta joavku Davvi Álbmogiid Instituhtas Notozeroi studeret sámegiela. Boađus lei áppes gielddasámegillii (muhto ovtta osiin notozerosámegillii). Girji almmuhuvvui 1933:s. Guovddáš olmmoš dán barggus lei A.G.Endjukovskij (Endjukovskij 1937). Grunnen til at kildindialekten blir lagt til grunn oppgir Endjukovskij til å vera det at dialekten er både sentral reint geografisk og talmessig mykje større enn dei andre dialektane. Med unntak av notozerodialekten (som er ein dialekt av skoltesamisk) er skilnaden koladialektane imellom meir leksikalsk enn eigentleg grammatisk, slik at Endjukovskij konkluderer at det er mogleg å skape eitt samisk skriftspråk. Vuođđun su bargu mátkkis 1933:s almmuhii Endjukovskij maiddái skuvlagirjjiid lohkamii ja rehkenastimii, grammatihkalaš čoahkkáigeasuid, moadde mánáidgirjji ja politihkalaš brošyraid.

Nubbi kyrillalaš perioda[rievdat | edit source]

1937:s lei latiinnalaš alfabehta rievdaduvvon kyrillalažžan. Endjukovskij almmuhii maiddái dat guokte oahppogirjji, mat bohte kyrillalažžan 1937:s, ovtta áppesa ja ovtta lohkangirjji. Kert 1975:210 čálii juo 1937:s, ahte sámi oahpahus lei bisánan, muhto ii muitalan, ahte manne nu muitalii. Gielddasámegiella jugii vuorbbi eará suoma-ugralaš minoritehtain, main lea rádji Suomain, maid gárjilgiella ja vepsägiella masse daid giellalaš vuoigatvuođaid maŋŋel nubbi máilmmesoađis, ja okta vejolaš dulkojupmi lea, ahte Sovjetlihtus ledje sihkarvuođapolitihkalaš sivat leahkit erenoamáš várrugas ruoššaiduhttinpolitihkain dán dilis.

Goalmmát kyrillalaš perioda[rievdat | edit source]

Oahpahus gielddasámegielas lei váldon bajás vuosttážetiin 1970-logus, Lovozeros. 1982:s bođii ođđa áppes olggos. Dan lei čállán Aleksandra Andreevna Antonova. Rimma Kurutsj, stuorámus gielddasámegiela sátnegirjji dahkki, gáibidii, ahte vuođđu sámegiel oahpahusa álggaheapmái galggašii ráhkadit, dasgo lei fuobmán, ahte sámi mánáin leat hui ollu feaillat sin ruoššagielas, dasgo sin eatnigiella ii leat ruoššagiella.

Girjjálašvuohta[rievdat | edit source]

  • Endjukovskij, A.G. 1937: Saamskij (loparskij) jazyk. Jazyki i pis'mennost' narodov severa. tsjast' I. Moskva-Leningrad.
  • Kert, Georgij Martynovitsj 1975: Saamskij jazyk. Osnovy finno-ugorskogo jazykoznanija. Pribaltijsko-finskie, saamskij i mordovskie jazyki. pp.203-247. Moskva.
  • Utvik, Unni K. 1985: Kolasamene - fra tsarens undersåtter til sovjetiske borgere. Hovedoppgåve, Russisk institutt, Universitetet i Bergen.