Geavu luonddumeahcci

Wikipedia
Njuike: navigašuvdna, oza
Geavu luonddumeahcci

Geavu luonddumeahcci sajáda Davvi-Suomas Ohcejoga gielddas. Dálá 712 km² viidosaš Geavu luonddumeahcci lea vuođđuduvvon 1956. Dat lea davimus Suoma stuorra suodjalanguovlluin.

Geavu luonddumeahci guovddáža ráhkada badjel 40 km guhkkosaš ja báikkuid masa 80 mehtera čiekŋalis kanjonalágan ávži. Dan bodnis golgá Geavvu. Eará oassi luonddumeahcis lea dovdomassii njoidosut duottareana, man luddot korssat ja guržžut. Báikkuid leat viiddis rabas duottarjeakkit.

Geavu luonddumeahcci lea diehtaga dáfus dehalaš guovlu. Turku universitehta Lappi dutkanlágádus (www.kevo.utu.fi, suomagillii) hárjeha Geavu guovllus máŋggabealat dutkamuša dan áidnageardásaš luonddu ja ealliid dihte. Vaikko luonddumeahcit leat vuođđuduvvon erenomážit luonddusuodjaleami ja luonddu dutkama váráš, de Geavu luonddumeahci guovlu lea dan lassin boazodikšunguovlu ja fállá maid vánddardeaddjiide vejolašvuođa oahpasmuvvat dan erenomaš lundui.

Kanjona riegádeapmi[rievdat | edit source]

Kanjona

Ohcejoga Báišduoddariin Anárii Suoločielgái olli granulihttabáktevuođđu lea sullii 1900 miljovnna jagi boaris. Sullii 70 miljovnna jagi dassái duoddarat badjánedje laigosiid sirdáseami dihte ja daid gaskasaš eana vuojui ávžin. Dalle šattai maiddái Geavu doajáhatávži. Geavorokki báktevuođđu čohkiida sierralágan geađgešlájain, mat girdet iešguđetláhkai mollaneami ja gollama. Dan eanavuođu ja duovdaga leat maŋimuš rievdadan 10 000 jagi dassái nohkan jiekŋabadji ja dan suddančázit.

Vánddardeapmi[rievdat | edit source]

Geavu luonddumeahcis sáhttá vánddardit guovtte sierra bálgá mielde. Geavu 63 km guhkosaš vánddardanbálggis guorada luonddumeahcis ávžži Suttesjogas ja Ganešjávrái. Bálggis johtá gaskkohagaid kanjona mielde, gaskohagaid duoddaris. Bálgás leat golbma gállinbáikki, gokko Geavujohka rasttilduvvo. Geavu bálgá sáhttá vázzit jogo Suttesjogas Ganešjávrái dahje nuppegežiid. Guivvi 86,5 km guhkes bálggis johtá duottareatnamiin. Dat earrána Geavu bálgás Ruktajávrri buohta Njávgoaivvi ja Guivvi ávdinstobuid guvlui. Bálggis johtá oassái Báišduoddara meahcceguovllus. Ruovttoluotta Gevvui bálggis máhccá Fiellojohgoržži davábeale, mas joatká ruovttoluotta Ruktajávrái.

Šattut ja eallit[rievdat | edit source]

Geavu luonddumeahcis johtin lea ráddjejuvvon, daningo dat leat luonddusuodjalanguovlu: guovllu birastahttá rašes duottarluondu ja luonddumeahcis šaddet ráfáidahttojuvvon šattut ja áitatvulos šlájat. Guovllus sáhttá gávdnat hárvenaš šattuid dego báktesmiera dahje biikasiepmana. Geavu luonddumeahci guovlu fállá maiddái vuogas bessensajiid lottiide, doppe sáhttá oaidnit boaimmaža dahje bieggafálli. Geavorokki eallit ja šattut leat birrasa ektui valjis ja máŋggabeallagat. Dasa váikkohit molsašuddi eanavuođđu, buorre lavttasvuohta ja dálkkádagat. Luonddumeahci váldošaddotiipan leat sierralágan duottaralážat- ja marrasat. 1960-logus duottarmihttára máhtu duššadii olu soahkemarrasiid. Viiddis guovlluin leat ainge ruojus stohkkevuovddit.

Oaidnámušat[rievdat | edit source]

Geavubálgá dovdoseamos oaidnámušat leat Fiellojohgorži, Geavu ávžži mátta-geahči ja Suttesjoga gáldu. Fiellojohgorži sajáda Geavu kanjonii golgi Fiellogeađgejoga loahpageažis. Fiellojohka gahčá 26 mehtera allosaš goržin Geavvoroggái. Goržžis loktanan sopmu láktada lahkosa šattuid viidát, man dihte birasdahtti luondu leage šattolaš. Fiellojohka golgá 400 mehtera ovdalgo dat ovttastuvvá kanjona bodnis golgi Gevvui. Geavu seaidni lea báiki, gokko ávži govdu ja rahpasa oidnot bálgái. Smávva jávrri mahttosaš Suttesjoga gáldu lea sápmelaččaid dološ bassi báiki. Gáldu čáhci vuolgá Luopmošjogas.

Njuolggadusat ja ráddjehusat[rievdat | edit source]

Geavu luonddumeahcci lea juhkkojuvvon guovtte oassái, duottarguovlui ja ávžeguovlui, gos oažžu johttit dušše merkejuvvon bálgáid mielde. Merkejuvvon johtolagaid olggobealde lea gildojuvvon buotlágan johtin, tealttástallan, dolastallan dahje luonddubuktagiiid čoaggin. Báikkálaš ássiin leat goittot sierravuoigatvuođat earret eará boazodollui, guolástussii sihke meahccebivdui luonddumeahci guovllus.

Bálvalusat[rievdat | edit source]

Bálgáid guoras leat oahpistangalbbat, dolastallansajit, tealtábáikkit, tráhpat, rovvemuorat ja gállinvaijerat. Ruktajávrris, Njávgoaivvis ja Guivvis leat ávdinstobut. Suohpášádjagis ja Gamajohnjálbmeluobbaliin lea dálkesuodjin lávvu beaiveatnui. Fiellojohgoržžis ja Njaggaljávrris leat dálkesuodjin lavdnjegoađit, eai idjadeapmái.

Siiddas, mii lea Sámemusea ja Davvi-Sámi luondduguovddáš Anára girkosiiddas, oažžu birra jagi dieđuid Geavu luonddumeahcis ja earáge Davvi-Sámi luonddubáikkiin. Ohcejoga luonddustobus gávdnojit geassit kárttat ja dieđut davimuš Sámi luonddubáikkiin. Àigeguovdilis ja ođđaseamos áššit leat suomagielalaš fierbmebálvalusas.

Gáldut[rievdat | edit source]

  • lundui.fi, Meahcceráddehus.
  • Kanjonin synty ja muita mullistuksia - Kevon luonnonpuiston geomorfologiaa. Skutnabb Terhi, Valkonen Sari, Kyöstilä Maarit Metsähallitus, Vantaa, 2002
  • suomenluonto.fi

Girjjálašvuohta[rievdat | edit source]

Kallio Paavo, Kevo. Mietteitä ja muistikuvia Kevosta ja pohjoisen luonnon tutkimuksesta.Karisto 1990.